sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Päätöksen teon läpinäkyvyys kunnassamme

Päätöksen teonhan on oltava läpinäkyvää julkishallinnossa. Kerron erään esimerkin tällaisesta läpinäkyvästä päätöksestä.

Jokin vuosi sitten elinkeino toimikunta teki sopimuksen Savonlinnan puhelin yhdistyksen kanssa langattoman laajakaista yhteyden toimittamisesta joka talouteen kuntamme alueella. Asia ei kuitenkaan toteutunut sovitulla tavalla, vaan osa talouksista jäi ilman luvattua yhteyttä.

Olin yhteydessä useampaan päättäjään ja kerroin asiasta. Yleisin vastaus oli kertomus miten hänen laajakaistansa toimii ja mistä kautta tulee signaali tai että heillä toimii lankaverkko. Eli heidän mielestään asia oli kunnossa. Heillähän yhteydet toimivat.

Kun tuntui että asia olisi loppuun käsitelty, eikä se enää kiinnostanut ketään niin vaimoni Lea teki seuraavan valtuusto aloitteen: ”Tarkastuslautakunnan tulee selvittä millaisilla sopimuksilla Kesälahden kunta on ostanut Savonlinnan Puhelin yhdistykseltä langattoman laajakaista- verkon kunnan alueelle. Lisäksi tulisi selvittää onko Savonlinnan Puhelin yhdistys täyttänyt velvoitteensa Kesälahden kuntaa kohtaan. Eli mistä kunta on maksanut?”

Siis aloitteessa pyydettiin selvittämään onko elinkeino toimikunta tulkinnut sopimuksia oikein ja onko se maksanut SPY:n laskut vaikka sopimuksen ehtoja ei olisi täytetty.

No niin ja sitten alkaakin se tuossa alussa lupaamani päätöksen teon läpi näkyvyys. Asiaa ei käsitellyt tarkastuslautakunta vaan elinkeinotoimikunta. He siis tutkivat ovatko he osanneet tulkita sopimusta oikein ja ovatko he maksaneet mahdollisesti sellaisesta mikä ei ollut toteutunut. Päätöksen liitteenä olevasta selvityksestä käy ilmi monta seikkaa mm. vapaalla kädellä piirretty kuva jossa on mäkiä ja taloja. Kuitenkaan sanallakaan ei puututa niihin kysymyksiin joita on esitetty valtuusto aloitteessa.
Elinkeino toimikunta hyväksyi liitteenä olleen selvityksen.

Kunnanhallitus käsitteli asiaa seuraavana. Kunnanhallituksessa ja valt. puheenjohtajistossahan istuu kaikki elinkeinotoimikunnan jäsenet. Eikä kukaan katsonut olevansa jäävi käsittelemään asiaa. Ja yllätys yllätys - hallituskaan ei nähnyt mitään tarvetta selvittää asiaa enempää vaan he hyväksyivät elinkeinotoimikunnan lausunnon.

Tarkastuslautakunta ei ole edes ilmoittanut aloitteen tekijälle, miksi he eivät ole käsitelleet asiaa.

Voiko missään enää tehdä läpinäkyvämpiä päätöksiä?

torstai 2. lokakuuta 2008

Lapsi- ja nuoriso

Juuri julkaistun Valittujen Palojen tutkimus, lapsiperhe ystävällisyydestä Suomen kunnissa, on karmeaa luettavaa kotikuntamme, Kesälahden asukkaille. Sijalukumme on 441/415 Suomen kunnan joukossa eli viidenneksi viimeiseksi.

Nyt viimeistään kuntapäättäjien on syytä kaivella esiin viime vaalien vaaliohjelmat naftaliinista ja tarkastella mitäs sitä luvattiinkaan lapsiperheille, ettei tehtäisi samoja virheitä uudelleen.

Uskon että tutkimus leimataan päättäjien taholta 0-tutkimukseksi (=väärin tehdyksi). Kuitenkin olen aivan varma siitä, että jos tutkimus olisi antanut hyvän tuloksen niin sitä olisi käytetty vaalimainonnassa hyväksi.

Itselläni ei ole enää pieniä lapsia, joten en voi ottaa henkilökohtaista kantaa tutkimuksen oikeellisuuteen. Olen kuitenkin toiminut kahdessa järjestössä jotka ovat tekemisissä lapsi- ja nuorisotyön kanssa. Näistä kummastakin on tullut jonkinlainen käsitys miten kunnan sivistyslautakunta on suhtautunut lapsiin ja nuoriin.

Kerron pari esimerkkiä. Kuntaan on hankittu joskus -90 luvulla pari minimopoa ja mönkijä, lasten mopokerhoa varten. Kerhoa taidettiin pitää yhtenä tai kahtena kesänä, jonka jälkeen laitteet jäivät pölyyntymään vuosikausiksi kunnan varastoon. Järjestömme kuuli tästä ja teki aloitteen sivistyslautakunnalle, että kunnostaisimme mopot ja mönkijän ja alkaisimme pitää mopokerhoa niin että vastaisimme itse kaikista kustannuksista. Soitin vielä varmuudeksi lautakunnan puheenjohtajalle ennen kokousta, jos olisi vielä jotain kysymistä tai epäselvää hakemuksemme johdosta. Minulle oli yllätys hänen suhtautumisensa hakemukseen. Hän mm. sanoi että täytyisi määrittää laitteille vuokra jonka joutuisimme maksamaan. Siis me kunnostaisimme mopot omaan laskuumme, me palkkaisimme kerho-ohjaajan omaan laskuumme, me ostaisimme polttoaineet omaan laskuumme, me siis tekisimme sitä työtä joka on määrätty lakiteitse kunnan tehtäväksi ja meidän olisi pitänyt maksaa siitä kunnalle. En osaa sanoa johtuiko puheenjohtajan näkemys kokemattomuudesta vai hänen kokoomuslaisesta ideologiastaan?

Lautakunta kuitenkin päätti olla "vuokraamatta" noita laitteita meille. Perustelut olivat täysin tekaistuja ja vailla totuuspohjaa. Olin päätöksen jälkeen yhteydessä hallituksen puheenjohtajaan ja esitin hänelle, että hallitus käyttäisi otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen. Hän ei suostunut siihen vaan sanoi että on sovittu noiden laitteiden laittamisesta välittömästi myyntiin ja että saisimme ne halvalla huutokaupassa. No kaikkihan tietävät kepulaisten lupaukset... Siellä varastossa ne mopot kai vieläkin pölyyntyvät.

Toisena esimerkkinä voisin mainita aloitten jossa esitettiin neljän tietokoneen hankkimista lasten ja nuorten käyttöön ja että ne sijoitettaisiin eri puolille kuntaa. Lautakunta perusteli jokaisen sijoituskohteen erikseen miksi sinne ei tarvitse hankkia tietokonetta. Mm. koska ko.kohteesa jo oli tietokone (onkohan lautakunnan jäsenet kuulleet että yli viisi vuotta vanhoissa koneissa ei toimi uudemmat ohjelmat ja millähän perusteilla he uusivat koulujen koneita?). Yhtenä perusteluna oli että koulujen koneita voisi ko. järjestö käyttää jos järjestää tiloissa toimintaa, sovittuaan ensin asiasta koulutoimen kanssa (paljonhan niiden koneiden ja tilojen vuokra olisi ollut?)

Nämä eivät suinkaan olleet ainoat tapaukset joissa lautakunnalta ei tullut ymmärrystä vapaehtois järjestöjen toiminnalle.

Onko tässä sitten kyse rahasta ja kunnan tiukasta budjetista? Tilinpäätös tietojen mukaan ei ole. Vuonna 2006 vapaa-aikatoimi jätti käyttämättä valtuston sille myöntämiä rahoja 25.956,34 € ja vuonna 2007 36.928,46€. Noilla rahoilla olisi voinut palkata koko päiväisen työntekijän kenttä työhön ja juuri sitä kunnassa kaivataan eniten. Eikö hälytyskellot ole soineet kunnanhallituksesa?

Ei siis ole mikään ihme että sijoittuimme tuossa tutkimuksessa viidenneksi viimeiseksi.

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Vanhus huollosta

Kesälahtelaiset ovat voineet olla kauan ylpeitä vanhushuollostaan, vaan eivätpä voi olla enää. Mitä sitten on tapahtunut? Kaikki ongelmat alkoivat kun vanhainkotiamme alettiin muutta tehostetun palvelun asumisen yksiköksi. Ajatuksena kaunis ja kannatettava kun jokainen vanhus saa oman huoneen. Mutta mutta..., oliko tuossa ajateltu asia loppuun saakka. Ensinnäkin kustannukset. Muutosta perusteltiin mm. kustannus säästöillä, mutta syntyikö niitä. Se mitä säästettiin Kelan maksamilla asumistuilla, menetettiin vähentyneissä vuodepaikoissa ja Keskussairaalan sakkomaksuissa, (Keskussairaala laskuttaa kuntaa korotetulla hoitopäivämaksulla mikäli kunta ei voi ottaa polilasta vastaan silloin hänet voidaan kotiuttaa sairaalasta).

Liian vähäisten vuodepaikkojen vuoksi on Kesälahtelaisia vanhuksia jo nyt jouduttu sijoittamaan muihin kuntiin Keski- Karjalassa. (Miten puoliso käy katsomassa Rääkkylään sijoitettua omaistaan, jos ei ole omaa autoa tai ajokorttia?)

Eräs viranhaltija sanoi minulle yli kahdeksan vuotta sitten, miksi luottamushenkilöt eivät saa aikaan päätöstä vanhainkodin saneeraamisesta? Vastasin hänelle, että ensin pitäisi tietää monen vuodepaikan kokoinen dementiayksikkö tehdään ja monta vuodepaikkaat tarvitsevat muut vanhukset. Tätä tietoa ei liene luottamushenkilöillä käytössä tänäkään päivänä.

Hoidon porrastus lienee tuttu sana kaikille nykyisin. Pelkistettynä sen voisi kertoa näin: Erikoissairaanhoito annetaan keskussairaalassa, sairaanhoito Terveyskeskuksen vuodeosastolla, krooninen ja muu pitkä vaativa hoiva laitoshoitopaikassa ja seuraava porras on tehostettu palveluasuminen. Meiltä vanhainkodin lakkautuksen myötä poistettiin tuo laitoshoito eli näitä potilaita makuutetaan vuodeosastolla tai sitten tehostetun palvelun asumisen yksikössä. Miten hoidon porrastus voi toimia jos yksi porras puuttuu?

Ihmetyttä myös että dementiayksiköstä ei enää kukaan puhu mitään. Nyt heitä hoidetaan muiden vanhusten kanssa samoissa tiloissa. Tämä tilanne aiheuttaa muille vanhuksille rajoituksia elämiseen mm. liikkumiselle.

Viimeiset neljä vuotta viranhaltijat ovat keskittyneet pohtimaan ja polttamaan ruutia seinien sijainnista, ei siihen oleelliseen mikä kuuluisi heidän työhönsä eli kuinka monta vuode paikkaa pitäisi uuteen vanhusten hoiva yksikköön tehdä ja miten se jaetaan dementia potilaiden kanssa. Tuohon selvitykseen ei luottamushenkilöiden asiantuntemus riitä (sanoivat luottamushenkilöt sitten mitä tahansa). Viranhaltijat jättäkööt seinien paikasta väittelyn luottamushenkilöiden tehtäväksi, siitä päätöksestä ei kuitenkan synny kovin suurta vahinkoa sijoitettiin ne sitten minne tahansa.

Tämä tyhjänpäiväinen kissanhännän veto on jo viivästyttänyt tilaratkaisua jo kahdella vuodella (ensin asian pöydällejättö v.-06 ja sitten päätösten täytäntöön panon viivytys vuodella)

Oikein tehdyllä tilaratkaisulla varmistamme vanhuksillemme hoivan omalla paikkakunnalla vuosiksi eteenpäin ja säästämme keskussairaalan sakkomaksuissa.