Jouduin vasten tahtoani tilaaja lautakunnan jäseneksi tammikuun valinnoissa. No joskus käy niinkin. Tämä ei kuitenkaan vaikuta työskentelyyni ko. elimessä. Olen ottanut sen sillä vakavuudella kuin luottamustoimet tulisi aina ottaa.
On väitetty, että olisin Hellin vastustaja ja siten soveltumaton ko. tehtävään. Se ei pidä paikkaansa, en ole koskaan vastustanut yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Olen ollut jopa ensimmäisiä sen puolesta puhujia kunnassamme. Se mistä olin erimieltä Sote /Helli hankkeessa oli hallinto, aikataulutus ja organisaatio.
Se, että Hellin hallinnosta jätettiin luottamushenkilöt pois, oli askel poispäin kunnallisesta demokratiasta ja askel virkamies byrokratian suuntaan. Minusta kuntalaisten verorahoilla tuotetuista palveluista pitäisi päättää kuntalaisten valitsemat luottamushenkilöt. Olenkohan vanhanaikainen?
Liian nopeaksi epäilty aikataulutus on osoittautunut oikeaksi. Lupaukset että palvelut jatkossa saadaan mistä tahansa alueen kunnasta, eivät ole vielä toteutuneet, koska kuulemma laskutus ei toimi tai ainakin se sanotaan syyksi toimimattomuuteen. Laskutus ei kuulemma toimi muutenkaan vielä kunnolla ja se saattaa vielä aiheuttaa suuria ongelmia palveluiden käyttäjille kun monen kuukauden laskut tulevat kerralla jollekin pieni tuloiselle. Tästä on turha syyttää Tilikettä (kuntatilitoimistoa), toimivuus olisi pitänyt varmistaa ennen toiminnan aloittamista (kenen vastuulla sekin oli?).
Organisaation ylin johto muodostuu liikelaitoksen johtajasta ja –johtokunnasta. Johtokunta on niin sanottu ammattijohtokunta eli siihen ei voinut valita luottamushenkilöitä. Miten sitten on ammattilaisuuden kanssa? Siinä olevat henkilöt ovat varmasti hyviä ja asiansa osaavia henkilöitä, mutta missä on lääketieteellisen puolen jäsenet? Lääketieteellinen puoli on Hellin budjetista 15 – 20 milj.€, (erikoissairaanhoito ja terveyskeskus lääkärien vastaanotto). Miksi on kokonaan ”unohdettu” lääkärit ammattijohtokunnasta? Anteeksiantamatonta toimintaa. Tämän ”unohduksen” seuraukset näkyvät jo, eivätkä ne ole positiivisia näkymiä.
Hellin alempi johto on organisoitu palvelun saajien iän mukaan: Lasten ja nuorten, aikuisväestön- ja vanhusväestöntoimiala. En ole vielä löytänyt tästä jaottelusta sitä punaista lankaa, miksi noin on tehty. (En tiedä miten ja kuka hoitaa jos samasta perheestä lapsi, äiti ja isoäiti sairastuvat yhtä aikaa esim. flunssaan ja menevät samalla kyydillä terveyskeskukseen).
Eikö olisi ollut mielekkäämpää tehdä tuo jaottelu palveluiden mukaan: Terveys- ja sairaanhoito toimiala, sosiaalitoimiala, vanhuspalvelu toimiala ja päivähoito toimiala? Minusta se olisi paljon selkeämpi ja toimivampi.
Tämä nykyinen jako aiheuttaa tarpeetonta sekaannusta niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin kannalta. Lisäksi se on aiheuttanut täysin tarpeetonta työntekijöiden ja esimiesten sukkulointia kuntakeskusten välillä. Autossa oloaika on pois siitä ajasta johon ko. henkilö on palkattu. Laskin noin hintana, että 60 km ajomatka työaikana maksaa noin 50€ kilometrikorvauksena ja palkka kuluina. Ei siis ihme, että Hellin johtaja ilmoitti kuukauden päästä toiminnan aloittamisesta, että talousarvio on ylittymässä. Siis se talousarvio jota hän itse on ollut tekemässä.
Minä olen saanut lukuisia yhteydenottoja niin työntekijöiltä kuin vielä lukuisempia vihaisilta asiakkailta. Niistä päätellen Hellin toiminta ei ole (vielä?) kunnossa.
Tilaaja lautakunnan koulutus tilaisuudessa joku sanoi, että lautakunnan tärkein tehtävä on Hellin toiminnan tukeminen. Olen samaa mieltä. Paras tapa tukea Helliä on epäkohtien esiin nostaminen ja niiden pikainen korjaaminen aina koko epäonnistunutta organisaatiota myöten.
lauantai 28. maaliskuuta 2009
perjantai 20. maaliskuuta 2009
Vieläkö joku muistaa vaali lupauksia?
Kokosin tähän alle poimintoja Itä-Savo lehden Katri Tirkkosen tekemästä eri puolueiden haastattelusta vaalien alla
”Keskusta keskittyy vaaliohjelmassaan lasten kotihoidon ja omaishoidon tukemiseen. Lasten kotihoitoon esitetään kuntalisää, samoin omaishoitoon.
Joka puolueella tuntuu olevan huoli Hellin käyntiinlähdöstä ja sivukylien palveluista. Kaikkien mielestä on ennen kaikkea huolehdittava siitä, että vanhusten hoito on järjestettävä kotikunnassa.
Myös muilla puolueilla on huoli lapsista ja nuorisosta. Demareitten vaaliohjelmaan kuuluu, että kunnan on tuettava sellaisia järjestöjä, jotka tekevät lapsi- ja nuorisotyötä.
Kokoomus peräänkuuluttaa avoimuutta päätöksenteossa ja jo asioiden valmisteluvaiheessa. Puolueen piirissä on keskusteltu paljon siitä, että myös luottamushenkilöiden itsensä tulisi panostaa avoimuuteen, että tieto kulkisi henkilöltä toiselle.
Perussuomalaisten mielestä investointeja pitää karsia ja on mietittävä tarkkaan tärkeysjärjestys. He laittavat ensisijalle vanhustenhuollon ja päivähoidon tilaratkaisut.”
Ei ole kepu vielä ollut kovin aktiivinen kunnan menojen kasvattamiselle kuntalisillä.
Eikä kokoomuksenkaan vaalilupaus, avoimesta tiedottamisesta, oikein toteutunut viime valtuuston kokouksessa, kun äänestivät tiedottamisen lisäystä vastaan.
(Taisi kepunkin vaaliohjelmassa olla maininta avoimesta tiedottamisesta. Siitä ei kuitenkaan ollut mainintaa ko. lehti artikkelissa.)
No nyt vain jäämme odottelemaan miten kukin puolue lunastaa vaalilupauksensa.
”Keskusta keskittyy vaaliohjelmassaan lasten kotihoidon ja omaishoidon tukemiseen. Lasten kotihoitoon esitetään kuntalisää, samoin omaishoitoon.
Joka puolueella tuntuu olevan huoli Hellin käyntiinlähdöstä ja sivukylien palveluista. Kaikkien mielestä on ennen kaikkea huolehdittava siitä, että vanhusten hoito on järjestettävä kotikunnassa.
Myös muilla puolueilla on huoli lapsista ja nuorisosta. Demareitten vaaliohjelmaan kuuluu, että kunnan on tuettava sellaisia järjestöjä, jotka tekevät lapsi- ja nuorisotyötä.
Kokoomus peräänkuuluttaa avoimuutta päätöksenteossa ja jo asioiden valmisteluvaiheessa. Puolueen piirissä on keskusteltu paljon siitä, että myös luottamushenkilöiden itsensä tulisi panostaa avoimuuteen, että tieto kulkisi henkilöltä toiselle.
Perussuomalaisten mielestä investointeja pitää karsia ja on mietittävä tarkkaan tärkeysjärjestys. He laittavat ensisijalle vanhustenhuollon ja päivähoidon tilaratkaisut.”
Ei ole kepu vielä ollut kovin aktiivinen kunnan menojen kasvattamiselle kuntalisillä.
Eikä kokoomuksenkaan vaalilupaus, avoimesta tiedottamisesta, oikein toteutunut viime valtuuston kokouksessa, kun äänestivät tiedottamisen lisäystä vastaan.
(Taisi kepunkin vaaliohjelmassa olla maininta avoimesta tiedottamisesta. Siitä ei kuitenkaan ollut mainintaa ko. lehti artikkelissa.)
No nyt vain jäämme odottelemaan miten kukin puolue lunastaa vaalilupauksensa.
keskiviikko 18. maaliskuuta 2009
Huhuilua
Vahvistamaton huhu kertoo, että Kesälahden kepu ja demari vaikuttajat olisivat saaneet pyytämättä ja aivan yllättäen faksin, jossa lukee: " Nyt p...kele lopetatte heti haihatuksen keskuskeittiön rakentamisesta ja ostatte ruokanne Kiteen uudesta keskuskeittiöstä, keittiömme on mitoitettu niin että se pystyy huolehtimaan koko Keski- Karjalan ruokahuollon. Emme tee turhaan tällaisia investointeja".
Huhu kertoo demari vaikuttajan vastanneen faksiin: "P...kele, me tarvitsemme vähäiset kunnantyöpaikat omassa kunnassamme, ylimitoitettu keittiönne on teidän ongelmanne."
Kepu vaikuttajat kuulema ihastelevat ehdotusta.
Huhu kertoo demari vaikuttajan vastanneen faksiin: "P...kele, me tarvitsemme vähäiset kunnantyöpaikat omassa kunnassamme, ylimitoitettu keittiönne on teidän ongelmanne."
Kepu vaikuttajat kuulema ihastelevat ehdotusta.
tiistai 17. maaliskuuta 2009
ryhmä käyttäytyminen
Tein eilen valtuustossa muutos esityksen koskien kunnanvaltuuston kokousten ilmoitus menettelyä. Esitin että lehti ilmoitukseen olisi lisätty ne pykälät jotka koskee kuntalaisten asioita. Tällä muutoksella olisi saatu kuntalaisille enemmän tietoa mitä heitä koskevia asioita valtuustossa käsitellään. Tällainen käytäntö oli kunnassamme viimeistä edellisellä valtuusto kaudella. Muutaman palsta millimetrin lisäys ei olisi ollut kustannuskysymys. Yhtään esitystäni vastustavaa puheenvuoroa ei käytetty salissa.
Puolueelleen uskollinen puheenjohtaja ei kuitenkaan halunnut kysyä valtuustolta, voiko valtuusto yksimielisesti hyväksyä ehdotukseni eli selvä viesti kepulaisille mitä mieltä hän on asiasta. No sitten äänestettiin, kuntalaisille tietottamisen lisäämistä vastusti kaikki kokoomuslaiset, yksi demari, yksi Perus Suomalainen ja kahdeksan kepulaista. Eli äänestys tulos 13-8.
Se miksi kokoomus ryhmä yksimielisesti vastusti demareiden ja etenkin minun tekemää aloitetta ei kaivanne kommentointia. Kepun kaksi nuorinta ja uutta valtuutettua kannatti ehdotustani, kiitos heille siitä. He eivät ole vielä oppineet että kepulaisinä heidän tulee vastustaa kaikkea mitä muut esittävät. (Saa nähdä kuinka kauan he pystyvät pitämään oman linjansa?). Yksi haja vastustus ääni PS.n ja demari edustajalta voitanee laittaa väärän napin painalluksen piikkiin, (onhan sellaista sattunut eduskunnassakin).
Kuka tässä sitten voitti? Ei ainakaan kuntalaiset.
Puolueelleen uskollinen puheenjohtaja ei kuitenkaan halunnut kysyä valtuustolta, voiko valtuusto yksimielisesti hyväksyä ehdotukseni eli selvä viesti kepulaisille mitä mieltä hän on asiasta. No sitten äänestettiin, kuntalaisille tietottamisen lisäämistä vastusti kaikki kokoomuslaiset, yksi demari, yksi Perus Suomalainen ja kahdeksan kepulaista. Eli äänestys tulos 13-8.
Se miksi kokoomus ryhmä yksimielisesti vastusti demareiden ja etenkin minun tekemää aloitetta ei kaivanne kommentointia. Kepun kaksi nuorinta ja uutta valtuutettua kannatti ehdotustani, kiitos heille siitä. He eivät ole vielä oppineet että kepulaisinä heidän tulee vastustaa kaikkea mitä muut esittävät. (Saa nähdä kuinka kauan he pystyvät pitämään oman linjansa?). Yksi haja vastustus ääni PS.n ja demari edustajalta voitanee laittaa väärän napin painalluksen piikkiin, (onhan sellaista sattunut eduskunnassakin).
Kuka tässä sitten voitti? Ei ainakaan kuntalaiset.
Mikä on tärkeää?
Tohmajärvellä viime perjantaina järjestetty kansalaistilaisuuden aiheena oli mikä on tärkeää? Mielenkiintoinen tilaisuus osallistujien vähyydestä huolimatta.
Eilen päätettiin valtuustossa Purujärven koulun kohtalosta. Koulukeskustelun aikana on kuultu selityksiä mitä on vastakkainen: Purujärven koulu vastaan raha, Purujärven koulu vastaan ala-aste, Purujärven koulu vastaan yläaste, Purujärven koulu vastaan vanhukset, Purujärven koulu vastaan Villalan koulu. Saattoihan niitä olla muitakin vastakkain asetteluja, mutta minä en kuullut muita.
Kuitenkaan mikään noista ei pidä paikkaansa. Kyseessä oli Purujärven koulu vastaan haja-asutus alueiden vesihuolto.
Nythän oli kyseessä kunnan huonon taloudellisen tilanteen korjaamisesta. Taloudellinen tilanne taas johtuu siitä, että kuntamme lähti luomaan palveluita jotka eivät ole lakisääteisiä. Yhtenä merkittävimpänä tällaisena palveluna oli Eteläisen- ja Uukuniemen- sekä Piikkeen vesihuoltolinjan rakentaminen. Näihin investointeihin on käytetty kunnan rahaa miljoonia.
Jossakin tv ohjelmassa kysyttiin, "entäpä jos...". Tätä samaa kysymystä lainatakseni kysyn, entäpä jos silloin kun noista vesilinjoista päätettiin olisi kysytty kuntalaisilta tuo kysymys mikä oli Tohmajärven tilaisuuden aiheena: Mikä on tärkeää? Haluavatko Purujärveläiset säilyttää koulunsa vai haluavatko he vesihuoltolinjat kylälleen?
Toisin sanoen Purujärven koulun lakkautuspäätös tehtiin silloin kun tehtiin päätökset vesi- ja viemäriputkien vetämisestä pitkin kankaita kunnasamme.
.
Eilen päätettiin valtuustossa Purujärven koulun kohtalosta. Koulukeskustelun aikana on kuultu selityksiä mitä on vastakkainen: Purujärven koulu vastaan raha, Purujärven koulu vastaan ala-aste, Purujärven koulu vastaan yläaste, Purujärven koulu vastaan vanhukset, Purujärven koulu vastaan Villalan koulu. Saattoihan niitä olla muitakin vastakkain asetteluja, mutta minä en kuullut muita.
Kuitenkaan mikään noista ei pidä paikkaansa. Kyseessä oli Purujärven koulu vastaan haja-asutus alueiden vesihuolto.
Nythän oli kyseessä kunnan huonon taloudellisen tilanteen korjaamisesta. Taloudellinen tilanne taas johtuu siitä, että kuntamme lähti luomaan palveluita jotka eivät ole lakisääteisiä. Yhtenä merkittävimpänä tällaisena palveluna oli Eteläisen- ja Uukuniemen- sekä Piikkeen vesihuoltolinjan rakentaminen. Näihin investointeihin on käytetty kunnan rahaa miljoonia.
Jossakin tv ohjelmassa kysyttiin, "entäpä jos...". Tätä samaa kysymystä lainatakseni kysyn, entäpä jos silloin kun noista vesilinjoista päätettiin olisi kysytty kuntalaisilta tuo kysymys mikä oli Tohmajärven tilaisuuden aiheena: Mikä on tärkeää? Haluavatko Purujärveläiset säilyttää koulunsa vai haluavatko he vesihuoltolinjat kylälleen?
Toisin sanoen Purujärven koulun lakkautuspäätös tehtiin silloin kun tehtiin päätökset vesi- ja viemäriputkien vetämisestä pitkin kankaita kunnasamme.
.
keskiviikko 11. maaliskuuta 2009
Yhteislautakunta
Eilen oli sos. ja terveyslautakunnankokous, lautakunta jota myös yhteislautakunnaksi kutsutaan. Käsittelyssä oli läpihuuto juttujen lisäksi yksi merkittävä asia, Rääkkylän kansalais adressi, jossa valitettiin Hellin toiminnasta. Ei asiasta tehtävä päätös ollut merkittävä, koska siitä ei päätetty mitään, eikä ollut tarkoituskaan päättää mitään. Vaan sen merkittävyys oli siinä että nyt lienee tullut selväksi kaikille lautakunnan jäsenille ettei lautakunta voi puuttua liikelaitoksen yksittäisiin päätöksiin, vaikka ne koskisi kuntalaisten palveluita. Asia kuuluu operatiiviseen puoleen eli Helli liikelaitokselle. Vasta sitten lautakunta voi puuttua asiaan jos sopimuksen mukaisia palveluita ei saada. Sopimuksessa taas lukee: "Keskeisimpien sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus turvataan jokaisessa nykyisessä kuntakeskuksessa." Sopimuksessa ei määritellä onko palvelu saatavissa yhtenä päivänä tai viitenä päivänä viikossa.
Keräsivätkö Rääkkyläläiset sitten adressinsa turhaan? Vastaus on: Eivät keränneet.
Helli oli hoitanut valitusta koskeneen asian kuntoon samaisena päivänä kuin lautakunta kokoontui pohtimaan asiaa. Ilman tuota adressia näin ei olisi tapahtunut.
Toinen asia joka jäi mieleeni eilisestä kokouksesta oli se, että lautakunnan jäsenet mieltävät eri tavoin liikelaitoksen toiminnan. Osa mieltää sen toiminnan samanlaiseksi kuin kuntayhtymän tai isäntäkunta periaatteella toimivan lautakunnan ohjaaman palvelun tuottamisen. Tietäen oman ymmärrykseni vajavaisuuden niin asia saattaa olla niinkin etten minä ymmärrä liikelaitoksen toimintaa. Tämän vuoksi aion pyytää tilaajajohtajaa järjestämään koulutusta liikelaitoksen toiminnasta lautakunnalle.
Keräsivätkö Rääkkyläläiset sitten adressinsa turhaan? Vastaus on: Eivät keränneet.
Helli oli hoitanut valitusta koskeneen asian kuntoon samaisena päivänä kuin lautakunta kokoontui pohtimaan asiaa. Ilman tuota adressia näin ei olisi tapahtunut.
Toinen asia joka jäi mieleeni eilisestä kokouksesta oli se, että lautakunnan jäsenet mieltävät eri tavoin liikelaitoksen toiminnan. Osa mieltää sen toiminnan samanlaiseksi kuin kuntayhtymän tai isäntäkunta periaatteella toimivan lautakunnan ohjaaman palvelun tuottamisen. Tietäen oman ymmärrykseni vajavaisuuden niin asia saattaa olla niinkin etten minä ymmärrä liikelaitoksen toimintaa. Tämän vuoksi aion pyytää tilaajajohtajaa järjestämään koulutusta liikelaitoksen toiminnasta lautakunnalle.
torstai 5. maaliskuuta 2009
Purujärven koulu
Päivä lähestyy jolloin pitäisi ottaa kantaa meidän oman kuntamme kouluverkko rakenteeseen. Valtuusto tietääkseni kokoontuu päättämään asiasta 16.3, joten alkaisi olla aika minunkin miettiä kumman ratkaisun kannalle asetun. Uskokaa tai älkää, en ole vielä tehnyt lopullista ratkaisua.
On paljon syitä jotka puoltavat Purujärven koulun lakkautusta, vanhat alijäämät, viime vuodelta tulevat alijäämät, kuluvalta vuodelta tulevat alijäämät. Tämän lisäksi kuntamme taloutta rasittaa viime valtuuston suruttomasti kasvattama velkamäärä, jota on pakko ottaa vielä lisää ainakin tämän kauden alussa.
Kunpa minulla olisi tiedossa edes mikä kuntamme todellinen taloudellinen tilanne on, niin se antaisi jonkinlaista pohjaa päätöksen teolle. Kuntamme johtaja vakuutti vielä joulukuun alussa, että alijäämät tulee katettua v.-09 aikana ja ylijäämääkin jää alijäämien kattamisen jälkeen. Valtuuston puheenjohtaja piti saman sisältöisen puheen joulukuun kokouksessa. Parin viikon takaisessa iltakoulussa kunnanjohtaja kertoi tilinpäätöksen menevän miinukselle vähän yli 500.000€ ja tämän vuoden seuraavan samaa rataa. Viime lauantain Koti-Karjalassa kerrottiin alijäämän olevankin jo 880.000€.
Luottamushenkilönä haluaisin saada jo viimein oikeat ja luotettavat luvut käyttööni.
Kouluverkko selvityksen mukaan säästö koulun lakkautuksesta koulutoimelle olisi 138.400 €, siis huom. koulutoimelle ei kunnalle. Kunnalle jäisi edelleen kiinteistökulut, mikäli kiinteistöä ei saataisi heti myytyä. Kokemuksesta tiedän, ettei säästöt ole koskaan muodostuneet niin suuriksi kuin on ennakkoon laskettu. Kuitenkin säästöjä tulisi, uskoisin 50.000 – 90.000 €. Se on iso summa, mutta sillä ei pelasteta kuntaamme. Vielä puuttuisi n. 500.000 – 800.000€ tulevan alijäämän kattamiseen.
Eikö tätäkin asiaa tulisi pohtia? Vai onko johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat nostaneet kätensä pystyyn tämän asian edessä? Kohta on neljännes kulunut tätä talousarvio kautta, eikä ole tehty elettäkään asiaan puuttumiseksi.
Onko meidän luottamushenkilöiden todella tehtävä valinta näiden kahden seuraavan vaihtoehdon väliltä:
Vaihtoehto 1: Ei lakkauteta Purujärven koulua ja jäädään odottelemaan valtion asettamia selvitysmiehiä.
Vaihtoehto 2: Lakkautetaan Purujärven koulu ja jäädään odottelemaan valtion asettamia selvitysmiehiä.
Minun on todella vaikea päättää noiden vaihtoehtojen väliltä.
On paljon syitä jotka puoltavat Purujärven koulun lakkautusta, vanhat alijäämät, viime vuodelta tulevat alijäämät, kuluvalta vuodelta tulevat alijäämät. Tämän lisäksi kuntamme taloutta rasittaa viime valtuuston suruttomasti kasvattama velkamäärä, jota on pakko ottaa vielä lisää ainakin tämän kauden alussa.
Kunpa minulla olisi tiedossa edes mikä kuntamme todellinen taloudellinen tilanne on, niin se antaisi jonkinlaista pohjaa päätöksen teolle. Kuntamme johtaja vakuutti vielä joulukuun alussa, että alijäämät tulee katettua v.-09 aikana ja ylijäämääkin jää alijäämien kattamisen jälkeen. Valtuuston puheenjohtaja piti saman sisältöisen puheen joulukuun kokouksessa. Parin viikon takaisessa iltakoulussa kunnanjohtaja kertoi tilinpäätöksen menevän miinukselle vähän yli 500.000€ ja tämän vuoden seuraavan samaa rataa. Viime lauantain Koti-Karjalassa kerrottiin alijäämän olevankin jo 880.000€.
Luottamushenkilönä haluaisin saada jo viimein oikeat ja luotettavat luvut käyttööni.
Kouluverkko selvityksen mukaan säästö koulun lakkautuksesta koulutoimelle olisi 138.400 €, siis huom. koulutoimelle ei kunnalle. Kunnalle jäisi edelleen kiinteistökulut, mikäli kiinteistöä ei saataisi heti myytyä. Kokemuksesta tiedän, ettei säästöt ole koskaan muodostuneet niin suuriksi kuin on ennakkoon laskettu. Kuitenkin säästöjä tulisi, uskoisin 50.000 – 90.000 €. Se on iso summa, mutta sillä ei pelasteta kuntaamme. Vielä puuttuisi n. 500.000 – 800.000€ tulevan alijäämän kattamiseen.
Eikö tätäkin asiaa tulisi pohtia? Vai onko johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat nostaneet kätensä pystyyn tämän asian edessä? Kohta on neljännes kulunut tätä talousarvio kautta, eikä ole tehty elettäkään asiaan puuttumiseksi.
Onko meidän luottamushenkilöiden todella tehtävä valinta näiden kahden seuraavan vaihtoehdon väliltä:
Vaihtoehto 1: Ei lakkauteta Purujärven koulua ja jäädään odottelemaan valtion asettamia selvitysmiehiä.
Vaihtoehto 2: Lakkautetaan Purujärven koulu ja jäädään odottelemaan valtion asettamia selvitysmiehiä.
Minun on todella vaikea päättää noiden vaihtoehtojen väliltä.
tiistai 3. maaliskuuta 2009
Vielä keittiöistä
Jotkut ovat kyseenalaistaneet minun ajatukseni kahden keittiön mallin edullisuudesta. On täysin mahdollista että olen väärässä, kuitenkin minun täytynee antaa lisä informaatiota miksi olen päätynyt siihen malliin.
Ensinnäkin minulla on tapana tarkistaa muiden tekemät laskelmat (Siis kyse on niistä laskelmista joita esitettiin iltakoulussa.). Lähempi tarkastelu osoitti, ettei poistoja oltu huomioitu laskelmissa. Poistot näyttelee joka tapauksessa merkittävää osaa tuon luokan investoinnissa. Koska laskelmissa oli minulle muitakin epäselvyyksiä, niin soitin niiden laatijalle. Laskelmien tekijä myönsi että ne olivat puutteelliset, sieltä mm. puuttui ruokakuljetusten kustannusten väheneminen kahden keittiön mallissa. Tämä pienentäisi kahden keittiön mallin kustannuksia kuulemma ”joillain kymppitonneilla” (laskelmassa kuljetus kustannusten osuus kaikissa vaihtoehdoissa oli 54.000e).
Myöhemmin kuulin vielä (siis kuulin en ole tarkistanut väitettä), että kahden keittiön mallista oli kustannuksiin lisätty yksi työntekijä joka ei ollut silloin töissä, kun ruokahuolto toimi kahden keittiön voimin. Miksi nyt sitten pitäisi lisätä henkilökuntaa?
Kannattaa vielä huomioida, että Aurinkorinteen keittiön mahdollisiin muutoksiin ja laitehankintoihin oltaisiin saatu todennäköisesti sama avustus kuin rakentamiseen.
On myös kysytty miten olisi toimittu rakentamis ajan kun työsuojelu piiri on vaatinut pikaisia muutoksia nykyiseen järjestelyihin. Yhtenä vaihtoehtona olisi esim. että olisimme ostaneet tuon väliajan ateriat yksityisiltä toimijoilta tai Kiteen keskuskeittiöltä.
Nämä edellä kerrotut asiat kun huomioin laskelmissa niin tulin siihen tulokseen, että kahden keittiön malli olisi kunnan kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin.
Esittäkööt ne, jotka tietää asiat paremmin, tarkemmat laskelmat väitteidensä perusteluksi.
Mutta siihen saakka olen tätä mieltä: INVESTOINTI JOTA EI TEHDÄ ON EDULLISIN INVESTOINTI.
Ensinnäkin minulla on tapana tarkistaa muiden tekemät laskelmat (Siis kyse on niistä laskelmista joita esitettiin iltakoulussa.). Lähempi tarkastelu osoitti, ettei poistoja oltu huomioitu laskelmissa. Poistot näyttelee joka tapauksessa merkittävää osaa tuon luokan investoinnissa. Koska laskelmissa oli minulle muitakin epäselvyyksiä, niin soitin niiden laatijalle. Laskelmien tekijä myönsi että ne olivat puutteelliset, sieltä mm. puuttui ruokakuljetusten kustannusten väheneminen kahden keittiön mallissa. Tämä pienentäisi kahden keittiön mallin kustannuksia kuulemma ”joillain kymppitonneilla” (laskelmassa kuljetus kustannusten osuus kaikissa vaihtoehdoissa oli 54.000e).
Myöhemmin kuulin vielä (siis kuulin en ole tarkistanut väitettä), että kahden keittiön mallista oli kustannuksiin lisätty yksi työntekijä joka ei ollut silloin töissä, kun ruokahuolto toimi kahden keittiön voimin. Miksi nyt sitten pitäisi lisätä henkilökuntaa?
Kannattaa vielä huomioida, että Aurinkorinteen keittiön mahdollisiin muutoksiin ja laitehankintoihin oltaisiin saatu todennäköisesti sama avustus kuin rakentamiseen.
On myös kysytty miten olisi toimittu rakentamis ajan kun työsuojelu piiri on vaatinut pikaisia muutoksia nykyiseen järjestelyihin. Yhtenä vaihtoehtona olisi esim. että olisimme ostaneet tuon väliajan ateriat yksityisiltä toimijoilta tai Kiteen keskuskeittiöltä.
Nämä edellä kerrotut asiat kun huomioin laskelmissa niin tulin siihen tulokseen, että kahden keittiön malli olisi kunnan kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin.
Esittäkööt ne, jotka tietää asiat paremmin, tarkemmat laskelmat väitteidensä perusteluksi.
Mutta siihen saakka olen tätä mieltä: INVESTOINTI JOTA EI TEHDÄ ON EDULLISIN INVESTOINTI.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
