Uuden Kiteen valtuusto ja hallitus
työskentely on lähtenyt hieman yskähdellen käyntiin. Tästä ovat kuntalaiset jo
saaneet lukea lehtiuutisten rivien välistä. Oman lisänsä tähän soppaan ovat
tuoneet johtavat viranhaltijat, jotka eivät ole suostuneet sitoutumaan tehtyihin
päätöksiin eivätkä halukkaita yhteistyöhön luottamushenkilöiden kanssa.
Tästä hyvänä esimerkkinä on valtuuston
talousarviosta poistama maininta Kesälahden vuodeosaston muuttamiseksi 14-
paikkaiseksi. Vaikka valtuusto poisti maininnan, niin siitä huolimatta
viranhaltijat jatkavat toimia vuodeosaston supistamiseksi aivan kuin eivät
olisi kuulleetkaan päätöksestä.
Toisena esimerkkinä voin mainita
viranhaltijoiden talousarvioon esittämän uuden toiminnan lisääminen
hallinto-osaston organisaatioon. Valtuusto poisti koko tekstin tästä
toiminnasta. Viesti oli aivan selvä kaikille muille paitsi uuden kuntamme viranhaltijoille,
he muuttivat sen toiminnan omavaltaisesti perusturvan hallintoon (eihän
valtuusto kuulemma ollut sitä kieltänyt).
Kolmantena esimerkkinä on luottamushenkilöiden sorvaama
kuntaliitossopimus, jossa sovittiin mm. ”Näytteenotto- ja polikliiniset
palvelut lähipalveluna joka arkipäivä” Kesälahden terveyskeskuksessa. (Aiemmin
näytteenotto oli vain neljänä päivänä.) Saamieni tietojen mukaan viranhaltijat
eivät ole tehneet elettäkään sopimuksen noudattamiseksi, päinvastoin mikäli
nettiajanvarausta on uskominen, niin näytteenotto päiviä ollaan vähentämässä.
En tiedä onko kyse järjen köyhyydestä vai kiusanteosta, kun ISLAB- liikelaitos,
joka vastaa laboratoriotoiminnasta, laskuttaa näytteenotosta, ei aukioloajasta.
Siis kyse ei ole säästöihin perustuvasta supistuksesta.
Juhlapuheissaan johtavat
luottamushenkilöt ovat vakuuttaneet ” se pidetään, mitä on luvattu”. Saa nähdä
onko heillä tahtoa ja kykyä vastata huutoihinsa, alku ei näytä lupaavalle. Aika
näyttää jatkavatko viranhaltijat luottamushenkilöiden käyttämistä kynnysmattona
vai saako uusi kaupungin hallitus voimaan kuntalain myös Kiteen uudessa
uljaassa kaupungissa?
Toivon parasta, mutta pelkään
pahinta.
.
