Juttu Viikko Pohjois-Karjala lehteen

 NÄKEMYKSIÄ KESÄLAHDELTA

” En mää täs syyllisi kaipaa yhtikän, konekivääri ja Lahtist mää kaipasin” Näin sanoi Hietanen, Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa.

Kiteen kaupungin talous on lähellä katastrofia. Vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan kumulatiivista alijäämää on yli 1000€/asukas, vuonna 2012 alijäämää oli 1100€/ asukas ,viime vuonna alijäämä kasvoi 1200€/asukas eikä se tänäkään vuonna ilman erityistoimenpiteitä laske alle 1000€/ asukas. Tuo 1000€/asukas alijäämähän on kriisikunnan raja ja nyt Kitee näyttäisi ylittävän tuon rajan neljänä perättäisenä vuonna.

Tilanne ei voi jatkua näin, kuntalaivan suunta on saatava käännettyä tai tipumme Joensuun syliin kuin kypsä omena, vai pitäisikö sanoa tässä tapauksessa, kuin mätä omena?

Nyt tilanteen korjaamisen keinoiksi on nähty ainoastaan palveluiden karsiminen ja verojen korotus.  Palveluiden karsimisessa tulee kohta seinä vastaan ja verojen korotuksella on kipukynnys ylitetty, meillähän jo on Suomen korkein veroprosentti. Minusta nyt olisi aika selvittää syyt mitkä ovat johtaneet tähän tilanteeseen. En tarkoita syyllisten etsimistä vaan selvitystä miten aiemmin tuotettiin samat palvelut halvemmalla.

Kuntaliitos selvityksestä käy ilmi, että vuonna 2011 Kesälahden ja Kiteen yhteen lasketut menot olivat 74,5 milj.€, vastaavasti vuonna 2013 menot olivat kasvaneet 87,9 milj.€.n. Kasvu on ollut 18% kahdessa vuodessa. Uusia merkittäviä palveluita ei ole otettu käyttöön, päinvastoin palveluita on karsittu. Kukaan ei tunnu tietävän mistä tämä nousu johtuu. Kun ottaa vielä huomioon vuoden 2013 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jonka piti tuoda säästöjä niin tilanne on perin merkillinen.

Minusta tilanteen selvittäminen vaatii kaikkien menokohtien avaamista vuodelta 2011 ja niiden vertaamista vuoden 2013 menoihin sekä yksityiskohtainen selvitys miksi mikin menokohta on kasvanut. Tämän jälkeen tulee selvittää onko mahdollista palata palvelutuotannossa vuoden 2011 menettelytapoihin ja käytäntöihin. Tämä selvitys vaatii työtä, työtä ja ja vielä kerran työtä sekä uudenlaista ajattelutapaa niin virkamiehiltä kuin luottamushenkilöiltä. Uskon kuitenkin, että tällä toimenpiteellä saavutettavan useamman miljoonan säästöt.

Tämä Kiteen tapaus olkoon esimerkkinä muille kuntaliitosta miettiville kunnille. Kuntaliitos pelkkänä tapahtuma ei tuo säästöjä, joten ei kannata jäädä paukuttelemaan henkseleitä kuntaliitoksen johdosta vaan on käärittävä hihat ja käytettävä hyväkseen kuntaliitoksen mahdollistamat säästöt ja mahdolliset palveluiden parantamiset

40-kulmainen rakennus

Vähän toista vuotta Kiteen kuntapäättäjänä olen kuullut miten tiukkaa on kaupungin taloudessa ja tottahan se on, ainakin lukujen valossa. Kuitenkin ihmettelen mihin tämä köyhyys ja kurjuus on unohtunut Arpenkoulun rakentamisessa. Ensinnäkin paikan valinta, viime vuonna tehtiin pohja töitä liki miljoonalla eurolla, eikä sillä rahalla vielä päästy valamaan edes pohjavaluja. Miksi rakennus piti sijoittaa kallion kohdalle josta jouduttiin louhimaan suunnaton määrä kalliota ja ajamaan se kaatopaikalle?

(Yhtenä kaupungin säästökohteena on mainittu luottamushenkilö palkkioiden leikkaaminen, Arpen koulun sijoitus paikan oikealla valinnalla olisi säästetty  summa jolla olisi maksettu 40 vuoden valtuuston kokouspalkkiot.)

Oma lukunsa on arkkitehti suunnitelmat, onko aivan välttämätöntä tässä taloudellisessa tilanteessa tehdä rakennukseen liki 40 kulmainen. Jokainen kulma lisää kustannuksia, eikä välttämättä paranna tilojen käytettävyyttä. Katto rakenteet on oma lukunsa. Se muodostuu 25 eritasoisesta ja suuntaisesta osasta. Tämä jos mikä lisää katto vuotoriskiä ja on lisäksi kallis.

Tilat on mitoitettu nykysen oppilasmäärän mukaisiksi eikä ole ollenkaan huomioitu laskevia oppilasennusteita. Mitä teemme viiden vuoden päästä tyhjiksi jääneille tiloille?

Jotenkin tuntuu, että arkkitehti ja lähinnä opettajista koostuva suunnittelutyöryhmä on päästänyt mielikuvituksensa valloilleen ja kokonaan unohtaneet, että olemme kriisikunta.

Olisiko hallituksen syytä viheltää peli poikki ja miettiä kaupungin taloudelle soveltuvampia ratkaisuja?



.

Katsaus viime vuoteen ja katse tulevaisuuteen

Nyt kun on yli vuosi aikaa Kiteen ja Kesälahden kuntaliitoksen toteutumisesta, on aika luoda katsaus menneeseen vuoteen, mutta myös katsoa eteenpäin tulevaa vuotta.

 Kieltämättä uudella, kokemattomalla kaupunginvaltuutetulla on ollut ihmettelemistä miten hienosti suuressa kaupungissa hoidetaan asiat. Silmät ymmyrkäisenä olen seurannut ja yrittänyt ottaa oppia miten kaupunginhallitus on osannut priorisoida hoidettavat asiat näinä taloudellisesti todella vaikeina aikoina.

Jokainenhan joka vähänkin ymmärtää taloudesta, tietää miten tärkeää on ensin suunnitella asiat huolellisesti ja näinhän Kiteellä yleensä toimitaan. Vuosi sitten joulukuussa sattui kuitenkin talousarvio käsittelyssä yhdessä lauseessa pieni epätarkkuus ja niinpä hallitus joutui aloittamaan välittömästi intensiivisen työn asian selvittämiseksi. Asiaa on pohdittu useissa kokouksissa (joku kertoi, että yli viidessäkymmenessä eri pykälässä), AVI- keskukselta on pyydetty lausuntoja ja hallinto-oikeuskin on ottanut kantaa asiaan. Asiasta ei vielä vuoden aikana ole saatu täyttä selvyyttä, mutta voimme varmaan luottaa hallitukseen, että se jatkaa työtään asian selvittämiseksi. Tuloksia odottelemme kuluvana vuonna.

Toinen asia mitä olen ihmetellyt, on hallintosääntö valmistelu. Hallitus ei ole säästellyt aikaa eikä vilkuillut kelloa sitä valmistellessaan. Valmistelu on nyt kestänyt vähän toista vuotta ja valmista pitäisi tulla tämän kuukauden aikana, mutta voihan olla että se vielä vähän viivästyy.  Täytyy nostaa hattua hallitukselle tuosta perusteellisesta työstä. (Kuulin Apsilla kerrotun, että vanha hallintosääntö oli alun perin Turusen pyssystä lähtenyt parodia jollekin kiteeläiselle kesäteatterille, mutta Jaskalta oli sattunut vaihtumaan paperit…)

Eikä hallitusta voi syyttää asioiden käsittelyn hitaudestakaan. Uuden luottamushenkilö palkkiosäännön hallitus sai valmisteltua vuodessa. Ei se hetkessä käy kahden lauseen muuttaminen.

Talouden hoito onkin sitten jäänyt vähän taka- alalle, mutta eihän sitä kaikkea ehdi hallituskaan hoitaa. Vuosi sitten teimme taloudentasapainottamisohjelman, jolla piti talous pistää kuntoon, mutta hallitus ei kiireiltään ennättänyt siihen paneutua. Niinpä tehtiin uusi ohjelma elokuussa ja vähällä sekin oli unohtua. No nyt siitä on osia uudessa talousarviossa.

Toisaalta ei kai tuo taloudenhoito liene niin tärkeää, näkeehän sen sitten tilinpäätöksistä miten meni ja kuten sanoin, eihän sitä nyt voi mahdottomia hallitukseltakaan vaatia.

Olen myös hämmästellen seurannut eräiden kaupungin luottamushenkilöiden notkeutta vaihtaa mielipiteitä, miten he loistavin sanakääntein todistavat jonkin asian oikeaksi, asian jonka he olivat todistaneet vääräksi aiemmissa kokouksissa. Jotkut uudet maalta tulleet valtuutetutkin ovat oppineet tämän, ikävä kyllä tässä asiassa on minulla vielä paljon oppimista.

Se siitä kuluneesta vuodesta, mutta nyt on käännettävä katseet luottavaisin mielin tulevaisuuteen ja ennen kaikkea kuluvaan vuoteen. Ei tämäkään vuosi tule olemaan ruusuilla tanssimista. Alkuvuodesta pitäisi löytää vielä miljoonan säästöt kun se toinenkaan tasapainottamisohjelma ei kaikilta osin oikein istunut talousarvioon. No onhan Kesälahdella vielä yläaste… .

Ei tule olemaan hallituksellakaan helppoa, pitää saada tilinpäätös valmiiksi ja kun niitä pitäisi saada valmiiksi jopa kaksi kappaletta, v2012 ja v.2013. Siinä on työ sarkaa kun aina ei ehditä vuodessa tekemään edes yhtäkään. Samoin hallintosääntökin pitäisi vääntää valmiiksi.

On puhuttu myös hallinnon keventämisestä. En oikein lämpene ajatukselle. Olin mukana vuosi sitten yrityksessä keventää hallintoa säästösyistä. Ei onnistunut, täysin kuolleena syntynyt ajatus. Meille tuotiin tarkat ja puolueettomat laskelmat joilla osoitettiin miten paljon jo pelkästään yhden henkilön lisääminen hallintoon on tuonut säästöjä, taisi olla jopa satoja tuhansia euroja (kyllä siinä tunsi itsensä typeräksi tällainen ensi kauden kaupungin valtuutettu.) Nyt ei kannattaisi missään nimessä vaarantaa kaupungin taloutta vähentämällä noita noin hyvin tuottavia henkilöitä hallinnosta. Lisää henkilöitä hallintoon, jotta saadaan talous kuntoon, sanon minä.

Tämä on ollut todella opettavainen vuosi minulle. Olen nähnyt miten oikeassa kaupungissa asioita hoidetaan. Paljon uutta olen oppinutkin, kuten sen, ettei tarvitse ihan joka asiassa munata itseään, antaa välillä muidenkin tehdä se.

Erityisesti toivon oppivani olemaan ääneen nauramatta eräiden valtuutettujen ja viranhaltijoiden puheille. Se kun kuulema vaikeuttaa etenemistä poliittisella uralla.

PS.  ”Turusen pyssystä” on Jaakko Turusen, Kiteen hallintojohtaja evp, ylläpitämä palsta Koti-Karjala lehdessä.