lauantai 31. heinäkuuta 2010

Valtimo vastaan Kesälahti

Lupasin joskus kertoa Valtimon ja Kesälahden kunnan valtion osuuksien eroista. Tässä alla on siitä tietoa.


Lisää selkeämpää tietoa löytyy seuraavasta osoitteesta: http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;374;36984;11320;30823;32800;156815&field=FileAttachment&version=1

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Kesälahden tulevaisuus

Kesälahdella keskustellaan kuntamme tulevaisuudesta. Kuntamme on ajettu kriisikunnaksi. Yleensä, kun puhutaan kunnista, niin sanotaan, että kunta ajautuu johonkin. Ei se ajaudu mihinkään vaan se ajetaan. Meidänkin kunnan taloudellinen tilanne on seurausta niistä päätöksistä, joita edellinen valtuusto ja hallitus on tehnyt. Sanoisin, että on eletty kuin lehmät pellossa.

En käy nyt lähemmin ruotimaan mitä olisi pitänyt tehdä toisin, sen tietävät jo kaikki kuntalaiset. Yritetään vain katsoa tulevaisuuteen.

Keväällä tehdyn kuntaliitosselvitysaloitteen mukaan selvitetään naapurikuntien kanssa kuntaliitos mahdollisuudet. (Selvennyksenä sanottakoon, että minä en ollut aloitteen tekijöiden joukossa vaikka osa kepulaisista niin väittääkin. Aloitteen tekijät olivat kaikki kepulaisia.)

KUNTALIITOS KESKI-KARJALAN KUNTIEN KESKEN?

Siitä muodostuisi n. 20.000 asukkaan kaupunki. Kaupunki, jolla olisi kumulatiivista alijäämää n. 15 miljoonaa- ja velkaa yli 30 miljoonaa euroa.
Vaikka Kitee ja Tohmajärvi paukuttelee henkseleitään ylijäämäisen tilinpäätöksen vuoksi niin on syytä muistaa, että ylijäämät tulivat valtion ylimääräisen harkinnanvaraisen avustuksen ansiosta. Kun lisäksi otetaan huomioon, että uuden kunnan valtionosuudet tulevat pienenemään nykyisestä niin on syytä olettaa, että uusi uljas Keski-Karjalan kunta ajautuu lähi vuosina kriisikunnaksi. Lisäksi Kiteen päätöksen teko kulttuuri muistuttaa liiaksi omaamme.

KUNTALIITOS PURUVEDEN YMPÄRISTÖ KUNTIEN KANSSA?

Uudesta kunnasta tulisi n. 12.000 asukkaan kunta, jolla olisi velkaa yli 26 milj. euroa ja kumulatiivista alijäämää n. 8 miljoonaa. Sen lisäksi, että olisi pelkona tällä uudella kunnalla joutua kriisikunnaksi, peikkona kesälahtelaisille olisi uusi kuntakeskus. Tiedämme ettei kuntakeskus sijaitsisi Kesälahdella niin vaihtoehdoiksi jää Kerimäki ja Punkaharju. Oli se sitten kumpi tahansa niin osalle kuntalaisillemme kuntakeskus sijaitsisi yli 70 km päässä. Sairaanhoito piirin vaihto Savonlinnaan tuskin tuottaisi ongelmia, mutta sos.- ja terveyden hoidon järjestäminen ilman Helliä toisi varmaan harmaita hiuksia Helli uskovaisille luottamushenkilöille.

KUNTALIITOS PARIKKALAN KANSSA?
Luulen, että nämä neuvottelut käytiin loppuun silloin kun Uukuniemen oppilaat otettiin vastoin Parikkalan kunnan tahtoa Kesälahdelle kouluun.

KESÄLAHDEN KUNTA SÄILYY ITSENÄISENÄ?

Kuntamme on muuttunut viidessä vuodessa melkein velattomasta ja ylijäämäisestä kunnasta yhdeksi Suomen huonoimmin hoidetuksi kunnaksi. Eikä kukaan tunnu tietävän miksi? Eikä kepu ja kopu luottamushenkilöitä tunnu se edes kiinnostavan. Meillä oli kohtuulliset palvelut viisi vuotta sitten aivan kuten nytkin tai ehkä nyt on jopa hieman huonommat, mutta nyt palvelut tuotetaan n. 1,2 milj. euroa kalliimmalla kuin viisi vuotta sitten.
Pallo on hukassa niin luottamushenkilöiltä kuin viranhaltijoilta. Tilanteen sekavuutta kuvaa hyvin jatkuva takin kääntely päätöksiä tehtäessä. Esim. vanhusten asumisratkaisuissa tällä valtuusto kaudella on jo ollut kolme erilaista päätöstä, joista viimeisenä porvari näkemyksenä on että kumotaan vanhat päätökset ja ei tehdä mitään päätöksiä.
Samoin teknisentoimen yhteistyö Keski-Karjalassa. Hallitus päätti viime syksynä, ettei siitä ole meille hyötyä. Nyt hallituksen porvari jäsenet ovat aloittamassa uusia neuvotteluja. (Siis neuvotteluja teknisentoimen yhteistyöstä Kiteen kanssa, josta heidän mukaansa ei meille ole mitään hyötyä. Tekninentoimi tuntuukin olevan se ainoa mistä säästämällä pelastetaan kuntamme)
Vuosi sitten päätettiin tehdä (liian kallis)keskuskeittiö. Perusteluna oli säästöt keittiön käyttömenoissa. Puoli vuotta myöhemmin valtuuston porvari enemmistö päätti ettei säästöjä tästä kalliista investoinnista tarvitsekaan tulla.
Hallitus päätti viime syksynä että tarvitsemme oman teknisenjohtajan, puoli vuotta myöhemmin porvari jäsenten mielestä sellaista ei tarvitakaan ja että teknisenjohtajan voi erottaa lain vastaisesti.
Lisäksi Keski-karjalan yhteisessä Tilaajalautakunnassa porvari edustajat äänestelevät omia valtuustossa tekemiään päätöksiään vastaan (He siis vastustavat omia näkemyksiään).
Tässä vain muutama esimerkki kuntamme päätöksentekokulttuurista. Lisäksi tulee ne kepu ja kopu edustajien populistiset puheet avoimuudesta, tiedottamisesta ja ongelmiin puuttumisesta, joissa asioissa he sitten äänestävät systemaattisesti omia puheitaan vastaan. Viimeisimpänä tapauksena työpaikkakiusaamisen salliminen porvari äänillä kunnassamme.


Kepu ja kopu edustajat ottavat usein puheeksi huonon työskentely-ilmapiirin luottamuselimissä. Tämä on kieltämättä totta, joten heidän olisi syytä katsoa kuvaansa peilistä eikä tarjota sitä peiliä muille katsottavaksi.


Voiko tämän kaltaisella päätöksentekokulttuurilla hoitaa kuntamme vaikeudet ja säilyttää kuntamme itsenäisenä?


VOI KESÄLAHTI PARKA


PS: Minun henkilökohtainen kantani kuntamme tulevaisuuden suhteen on, että tehdään Keski-Karjalan kaupunki tai sitten tehdään Puruvesi kunta tai ollaan sitten itsenäisiä. Saatan kyllä vielä kääntää takkini tässä asiassa.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

MINUN BLOGIANI LUETAAN !!

Olimme tänään suurella joukolla pelastamassa kuntaamme Myllytuvalla. En tiedä kuka oli tilaisuuden kutsuja, mutta kun oli lehdessä ilmoitus niin vastuullisena kuntapäättäjänä katsoin velvollisuudekseni olla paikalla.
Tilaisuus muistutti valtuuston talousseminaaria, kaikki saivat vapaasti puhua (ainakin melkein kaikki)kaikesta muusta, mutta ei kuntamme suurimmasta ongelmasta eli Hellin toiminnasta. Eeva ja Leila pitivät paikalla olijat ruodussa, ettei keskustelu vahingossakaan käänny Hellin aiheuttamaan talousahdinkoon. Ymmärrän hyvin miksi Leila ei halunnut keskustella poliittisen uransa suurimmasta munauksestaan, mutta jäin miettimään puheenjohtajana toimineen Eevan tylyä suhtautumista Helli keskusteluun. Oliko kyse naisten keskinäisestä solidaarisuudesta vai paikalla olleiden Helli uskovaisten poliitikkojen suojelusta? Mene ja tiedä???

Kenellekään, joka seurasi puheenjohtajan elekieltä, tuskin jäi epäselväksi ketä paikalla olijaa hän piti kuntamme itsenäisyyden pahimpana uhkana ja mistä suunnasta kuntamme pelastus olisi saatavissa. Ehkä seuraavassa tilaisuudessa olisi syytä olla sitoutumaton puheenjohtaja?

Kerroin tilaisuudessa koko Keski-Karjalan yhteisen kuntaliitoksen ongelmaksi tulisi se, että uuden kunnan kumulatiivinen alijäämä olisi n.15 milj.€ ja velka taakka yli 30 milj.€ ja siihen yhdistettynä 5 vuoden irtisanomissuoja työntekijöille niin pelkona olisi jotta tämä uusi kunta ajautuisi kriisikunnaksi. Puheenjohtajana ollut Eeva ei sallinut minun jatkaa puhettani, jotta olisin voinut kertoa mielipiteeni Kerimäki/Punkaharjun kanssa suunnitellusta liitoksesta sen enempää kuin kuntamme itsenäisenä säilymisen uhka kuvista kuntamme palveluiden käyttäjille.
Paikalla ollut valtuutettu Pennanen pyysi minua kirjoittamaan blogiini näkemykseni Keski-Karjalan kuntaliitoksesta. Siis kuntamme vaikutusvaltaisin kepu poliitikko lukee blogiani? Se oli kieltämättä yllätys. (Muut porvari poliitikot ovat kertoneet etteivät he lue jonninjoutavaa roskaa). No nyt minä tein kuten Pennanen pyysi ja kirjoitin sen mitä ulkomuistista muistan sanoneeni.
Tämä on minun käden ojennus yhteistyön suuntaan, jota perään kuulutettiin tilaisuudessa.


Itse lähdin tilaisuuteen luottamushenkilönä suurin odotuksin, että saisin jotain eväitä kuntamme säilyttämiseen itsenäisenä. Ikäväkseni en saanut toivomiani eväitä. Tiivistettynä illan anti oli: kunta on säilytettävä itsenäisenä ja luottamushenkilöiden on keksittävä siihen keinot tai muuten tulee turpiin.


PS. Tilaisuudessa kysyttiin miksi Valtimolla menee hyvin ja Kesälahdella huonosti. Kerroin vastauksena olevan erisuuruiset valtion osuudet. Tässä tilasto tietoa asiasta: Valtimon valtionosuudet vuonna 2008 yht., €/as. 3 266 € ja Kesälahden valtionosuudet yht., €/as. 2 403€. Eli eroa on 863 €/asukas, sen kun kertoo asukasluvulla niin saa tiedon miten paljon vähemmän kuntamme saa valtion rahaa.




.