Sain viimein toteutettua matkan josta olin haaveillut 40 vuotta. Luin 16 vuotiaana Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen ja siitä saakka olen toivonut pääseväni katsomaan paikanpäälle mille Niili ja suuret pyramidit näyttävät. Vaikka Sinuhe egyptiläisen tapahtumat eivät sijoittuneetkaan suurten pyramidien alueelle niin siitä huolimatta minulla on säilynyt halu nähdä ne. Nyt ne sitten on nähty.
Vasemmalla Kheopsin pyramidi, joka rakennettiin noin 4500 vuotta sitten. Se oli yksi vanhan maailman seitsemästä ihmeestä. Pyramidi on myös ihmeistä ainoa, joka on yhä olemassa. Keskellä Khefrenin pyramidi, joka on muutamia vuosikymmeniä Kheopsin pyramidia nuorempi. Oikealla Mykerinoksen pyramidi..
Pyramidit on rakennettu kalkkikivestä, basaltista ja graniitista. Kheopsin pyramidin korkeus oli muinoin noin 146,6 metriä, nyt vain 138,8 metriä, sivun pituus noin 230 metriä ja pohjan ala yli 5,3 ha. Pyramidi oli rakennettu enimmäkseen paikalta saaduista kalkkikivilohkareista. Huipulla oli aikoinaan luultavasti kullattu suuri kivi (pyramidion). Sivun kaltevuus on 51°52, kulman tarkkuus on 1/10 astetta ja sivun pituuden heitto 20 cm. Niiliä pitkin muualta kuljetettua vaikeatyöstöistä graniittia käytettiin vain hautakammioiden katteina ja suojaovina. Kalkkikivilohkareita käytettiin 2,3 miljoonaa kappaletta. Yksittäisten lohkareiden paino oli keskimäärin 2,5-5 tonnia, suuret kivet painoivat jopa 50 tonnia. Pyramidin kokonaistilavuus on noin 2,6006 miljoonaa kuutiometriä ja paino 5,9 miljoonaa tonnia..
Tuo 5,9 miljoonan tonnin massa vastaa n.120.000 rekkakuormallista kiviä. Tämä määrä on louhittu ennen raudan keksimistä ja kuljetettu ihmisvoimalla paikoilleen n. 25 vuodessa. Kun vielä ottaa huomioon, että työ on tehty pääsääntöisesti Niilin vuosittaisten tulvien aikana, kesäkuusta syyskuuhun, jolloin työvoimaa ei tarvittu pelloilla, niin ei voi kun ihmetellä ja ihailla noita rakentajia.
Kirjoitan tuntemuksistani nyky Egyptistä seuraavassa blogissani.
