Vaalien jälkeen

Vaalit on käyty ja kansa on äänestänyt uuden eduskunnan ja eduskunta valinnut hallituksen. Vaalien voittajista ainoastaan kepu mahtui hallitukseen, vihreät eivät.

Hallituksen muodostivat konservatiivisiä arvoja kannattavat porvarit Kepu, Kokoomus ja Perussuomalaiset. Hallitusohjelma on sitten sen mukainen, heikompiosaisilta leikataan ja hyväosaisia houkutellaan tulemaan säästötalkoisiin vapaaehtoisesti.

Demarit eivät voineet hyväksyä pelkästään heikommassa asemassa olevien elintason leikkauksiin, joten Sipilä jätti demarit hallituksen ulkopuolelle ja valitsi kokoomuksen hallitus kumppanikseen. Perussuomalaiset olivat neljä vuotta kuulleet rintamakarkuruudesta ja äänestäjiensä pettämisestä, joten heidän oli pakko ottaa hallitusvastuu ja Sipilä tiesi tämän. Hänen ei tarvinnut tinkiä ehdoistaan, persuille kävi mikä tahansa, - vaikka vaalilupausten pettäminen, Kreikan tukeminen, maahan muuton pitäminen ennallaan (”Maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa”), ym.

Mitä sitten pitää sisällään uusi hallitusohjelma?

Valtiovarainministeriön julkaiseman laskelman mukaan väestöryhmistä kärsivät eniten eläkeläiset ja ikääntyneet, lapsiperheet ja työttömät. Hallitusohjelmaa esitellessään Juha Sipilä (kesk.) sanoi, että kipeät leikkaukset koskettavat kaikkia suomalaisia. myöhemmin hänkin joutui myöntämään ettei leikkaukset kohdistu yhtä kipeästi kaikkiin.

En väitä, etteikö demaritkin hallituksessa ollessaan olisi joutuneet ehkä leikkaamaan samoilta ryhmiltä, mutta ei niin paljon ja silloin olisi maksumiehinä olleet myös hyväosaiset. Suomalaiset ymmärtävät hyvin tilanteen kun ei ole rahaa niin silloin on tingittävä jostain, mutta sitä he eivät ymmärrä miksi osan kansasta (se hyväosaisen osan) tarvitse tinkiä mistään.

Hallitus ohjelmaa laajemmin tarkastellen Suomi ui vastavirtaan, sillä taantumassa toteutetun leikkauspolitiikan tuhoisat seuraukset on tunnustettu laajalti maailmalla.

Kun Espanja aloitti ankaran säästökuurin EU:n ja rahoittajien painostuksesta vuonna 2010, maan julkinen velka oli noin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuosien vyönkiristyksen seurauksena Espanjan velkasuhde on tänä päivänä noin 100 prosenttia, työttömyysaste liki 25 prosenttia ja 40 prosenttia lapsista elää köyhyydessä.

Käykö näin myös Suomelle?

En lähde analysoimaan ministeri valintoja tai sitä miten hallitus tulee onnistumaan, sen aika tulee myöhemmin. Muistutan vain Lauri Ihalaisen kommentista, (pätevin ministeri Erkki Tuomiojan ohella edellisessä hallituksessa) hän ei pystyisi hoitamaan yhdistettyä työ- ja oikeusministerin pestiä.

VIISI VIIKKOA EDUSKUNTAVAALEIHIN

Alkupuhe:

Viime kirjoituksestani onkin jo vierähtänyt kotvanen, en tiedä onko kyseessä iän tuoma väsymys vai kirjoitus aiheiden puute. Olen huomannut, että blogistani on muodostunut keskustelu palsta (edellisessä kirjoituksessani yli 1000 kommenttia), tämä taas ei ole ollut kaikkien mieleen ainakaan eräiden päättäjien. Mielestäni päättäjien (ja myös viranhaltijoidenkin) on kestettävä arvostelua omasta toiminnastaan. Ainakin minä kestän sen.

 -----------------------------------------------------------

Eduskunta vaaleihin on aikaa enää n. kuukausi eikä kaikki vieläkään tiedä ketä äänestää tai edes mitä puoluetta. Minun tapoihini ei ole kuulunut lähteä agiteeraamaan ihmisiä, mutta en voi olla kertomatta omaa näkemystäni vaalikauden tapahtumiin ja yleensä nykyisten puolueiden toimintaan.

Minun on ollut vaikea hahmottaa näitä eduskunnan viimeisiä tapahtumia, vaikka seuraankin politiikkaa melko aktiivisesti. Syy hämmennykseen on se, että monet isot ja yhteisesti linjatut asiat jäivät viimeisille viikoille ja päiville. Joissakin asioissa loppui aika, joissakin jarrutettiin tietoisesti, joissakin kikkailtiin menettelytavoilla ja jotkin asiat olivat toisiinsa sidoksissa. 

Viimeksi mainittujen osalta tapahtui ilmeisesti dominoilmiö. Eli kun esim. toisen asteen koulutuksen järjestämislaki ei ehtinyt sivistysvaliokunnan puheenjohtajan (Kok)  ja opposition jarrutuksen vuoksi päätettäväksi, ei ollut mitään mieltä viedä siihen kuuluvaa rahoituslakiakaan eteenpäin. Muutoin olisi leikattu ammatillisesta koulutuksesta ja lukioista ilman, että olisi tehty järjestäjäverkkoa koskeva rakenneuudistus. Lopputuloksena olisi ollut pelkkä raju aloituspaikkojen ja yksiköiden karsinta, kun ei olisi ollut lakiin perustuvaa muuta keinoa. Sama tilanne oli opintotuen rakenne uudistuksessa.

Stubbin mielestä politiikka on rikki. Oma käsitykseni on, että rikki on ollut hallituksen johtaminen. (kokoomuksen puheenjohtajan ja sihteerin vaihto oli lottovoitto muille puolueille).

Vaalikauden loppu jätti ikävän maun, eikä talous- ja työllisyystilannekaan ole korjaantunut tavoitteiden mukaisesti. Valitettavasti kansainvälinen taloustaantuma ja Venäjän ongelmat vaikuttavat meihin muita enemmän eikä ainakaan Venäjän tapahtumat olleet ennakoitavissa.

Seuraavalla vaalikaudella on edessä monin tavoin vaikea urakka. Viimeisten viikkojenkin jälkeen on toivottava, että nyt ei revitä rikki, vaan rakennetaan. Niin puolueiden, työmarkkinajärjestöjen kuin kansalaistenkin kesken. Ilman keskinäistä yhteistyötä Suomi ei nouse eikä pärjää.

Paljon hyvääkin hallitus sai aikaan. Perustuloon tehtiin historiallinen 100e/kk korotus, poistettiin puolison tuloihin perustuva tarveharkinta, pienituloisten, myös pienten eläkkeiden verotusta kevennettiin ja isotuloisten kiristettiin, saatiin lapsivähennys, saatiin nuorisotakuu, saatiin lait vanhuspalveluista ja sosiaalihuollosta, säilytettiin eläkeläisten maksuttomat kalastusoikeudet…

Millä eväillä sitten puolueet menevät vaaleihin

Keskusta on kasvanut korkoa oppositiossa ja uusi puheenjohtaja on viisaasti suunsa kiinni pidolla saanut aikaan uskomuksen osaavasta ja kaikki tietävästä puoluejohtajasta. Keskustan asemaa suurimpana puolueena ei uhkaa muu kuin keskusta itse eli tarvittaisiin toinen samankaltainen munaus kuin tämä keskioluen vieminen Alkoon päätös ennen kuin kepun paalupaikka olisi uhattuna.

Kokoomus onnistui useamman vaalikauden puheenjohtajansa ja puoluesihteerinsä ansiosta kääntämään hallituksen ikävät päätökset muiden puolueiden syyksi ja ottamaan kaiken kunnian itselleen hyvistä päätöksistä. Vastaavaan menettelyyn ei nykyjohdolla riitä taito ja se näkyy kannatuksen rajuna pudotuksena. Hallituksen kalkkiviivoilla tehty mahalasku menee pääministerin piikkiin ja tulee entisestään viemään äänestäjiä vasemmalle.

Perussuomalaisten aaltoliike kannatus mittauksissa tekee heidän lopullisen tuloksen ennustamisen vaikeaksi. Yhden asian (tai tässä tapauksessa kahden, Kreikka ja maahan muutto) liikkeiden kannatus on yleensä lyhyt aikaista (kestää yleensä yhden tai kaksi vaalikautta). Soini on hieno säätöisillä lausunnoillaan pohjustanut paikkaa hallituksessa, nyt Kreikan tukipaketit eivät ole enää hallitukseen menon este. Samoin hän on lieventänyt kantaansa maahanmuutosta. Joten ikäväkseni on ilmoitettava perussuomalaisten kannattajille Kreikan tukeminen jatkuu jos tilanne niin vaatii ja Suomi ottaa edelleen pakolaisia olivat perussuomalaiset sitten hallituksessa tai ei. Nämä muoti ilmiöt alkavat olla loppuun kaluttuja.

Demarit lähtevät vaaleihin vanhoilla  hyviksi havaituilla teemoilla työtä , tasa-arvoa

ja turvallisuutta. Nämä teemat ei selittelyjä kaipaa. Rinne on lunastanut hyvin lupauksensa puheenjohtajana ja uskon kakkos paikkaan vaaleissa.

Katsaus viime vuoteen

 

Vuosi 2014 sujui Kiteen poliittisella foorumilla tuttuun totuttuun tapaansa. Kerron muutamasta merkittävämmästä tapauksesta kuluneelta vuodelta.

Hallintosääntö: 

Liki puolitoista vuotta valmistelussa ollut hallintosääntö hyväksyttiin helmikuun alun kokouksessa. Käsittämättömän pitkään kestäneen valmistelun syyksi hallitus ilmoitti sovun etsimisen hallintosäännön osalta. Hyvinpä oli onnistunut, vain kolmetoista (13) äänestystä kyseisestä asiasta. Osa äänestyksistä oli kylläkin aivan turhia, haluttiin vain näyttää voimaa (esim äänestys otto-oikeuden ilmoituksesta), joten selitys sovun etsimiseksi ei tuntunut oikein uskottavalta. 

Parempi kuitenkin tämä vähän torso hallintosääntö kuin se edellinen, kuntalain vastainen hallintosääntö.


Vuoden 2012 tilinpäätökset:

Helmikuun toisessa valtuuston kokouksessa hyväksyttiin kahdeksan kuukautta myöhässä Kesälahden ja Kiteen tilinpäätökset. Toivottavasti tämä opetti kovakorvaisimmellekin johtaville luottamushenkilöille mihin voi johtaa harkitsematon säästäminen palkkakuluissa.


Varahenkilöstö:

Kerroin varahenkilöstö asian saamasta uudesta käänteestä edellisessä blogi- kirjoituksessani. Totean vain, että alkuperäinen lakkautuspäätös ei tietääkseni vieläkään saanut lain voimaa eikä myöskään asiasta poikinut työpaikkakiusaamis- asiaakaan olla saatu päätökseen. Olisikohan hallituksen syytä panna vauhtia näillekin asioille, jotta saataisiin tämän valtuuston ensimmäisen kokouksen päätökset voimaan tällä valtuusto kaudella?

 Lomautukset:
Talouden tasapainottamis- ohjelman yhteydessä valtuusto päätti lomauttaa henkilöstön. Monen värikkään vaiheen jälkeen lomautuksista luovuttiin. Hyvä niin, en ollut lomautusten kannalla, mutta asian hoitamisesta kaupunginjohdon taholle en kyllä olisi paljon tyylipisteitä antamassa.

Hallituksen vaali:
Valtuuston viimeisessä kokouksessa valittiin uusi hallitus. Valinta suoritettiin poikkeuksellisesti suhteellisena vaalina. Kahden vuoden takainen sopimus ei enää pätenyt vaan kepu otti yhden paikan perussuomalaisilta ilman neuvotteluja. Persujen paikkaluku oli valtuustossa vähentynyt yhdellä loikkauksen johdosta, mutta kepun paikkaluku oli säilynyt ennallaan. En tiedä millaisilla moraalisilla perusteilla kepu katsoi paikan kuuluneen heille? (toisaalta täytyy myöntää minulla olleen pientä henkilökohtaista vahingoniloa persujen paikan menetyksestä…)

Talouden tasapainottaminen:
Tämä onkin sitten minulle vaikeampi aihe, kun en ymmärrä siitä yhtään mitään. Kesälahdella viime valtuustokaudella luonnehdin aina sellaisia suunnitelmia joita en ymmärtänyt sanalla HUUHAATA, mutta olen oppinut huomaamaan jotta vika saattaa olla myös minun ymmärryksessä. 


Kaupunginjohtaja luki madonluvut valtuutetuille iltakoulussa 9.6. Hänen ohjeensa (käskynsä?) mukaan kaupungin kattamaton kumulatiivinen alijäämä, 11,1 milj.€ on katettava vuoteen 2018 mennessä ja jotta tämä toteutuu niin toiminta katteiksi täytyy saada seuraavanlaiset katteet tuleville vuosille.
 

Toimintakate                milj. €              

2014                             -65,9                 

2015                             -62,9                 

2016                             -61,3                 

2017                             -60,3                 

2018                             -59,3                 

Toimintakate v. 2018 on -7 milj. euroa pienempi kuin v. 2013.

 Edellä oleva tavoite edellytti 0,7 milj.€ leikkausta vuoden 2014talousarvioon ja 3,0 milj.€ leikkausta vuoden 2014 tarkistetusta talousarvion luvuista vuodelle 2015. Seuraavien vuosien leikkaukset vastaavasti piti olla  vuodelle 2016 1,6 milj.€, vuodelle 2017 1,0 milj.€ ja vuodelle 2018 1,0 milj.€.

Ilmaisin jo tässä vaiheessa useamman kerran etten ymmärrä, koska minun laskelmien mukaan tuo 11,1 alijäämän kattamistavoite ylittyy huomattavasti. Pyysin myös taloussuunnitelman tekemistä, koska sitä ei oltu saatu valmisteltua talousarvion yhteydessä ja se oli luvattu tehdä kevään aikana. (Taloussuunnitelma olisi selventänyt meille tyhmimmillekin miten tämä juttu menee.)
Ei saatu taloussuunnitelmaa.

Hallintokunnat tekivät kuitenkin työtä käskettynä ja saivat aikaan seuraavat säästösummat kuluvalle ja tuleville vuosille. ( Siis kyseinen summa leikattiin aina edellisen vuoden toimintakatteesta)

v. 2014     -29 174 €
v. 2015 -2 935 745 €
v.2016     -841 29 €
v.2+17  -1 466 077 €
v.2+18  -1 240 914 €
Yhteensä n. -7,3 milj.€

Valtuusto sitten toisessa käsittelyssä syyskuussa hyväksyi tämän säästöohjelman.

Minulle oli suurena yllätyksenä kun joulukuun valtuustoon tuotiin talousarvio, jossa ei oltu huomioitu talouden tasapainottamissuunnitelmaa siinä laajuudessa kuin se oli aiemmin hyväksytty. Toimintakatteiden leikkaukset oli huomattavasti pienemmät kuin mitä olimme päättäneet tasapainottamis- ohjelmassa. Talousarviossa olivat seuraavat luvut:


v. 2015       -157 882 €
v.2016     -1 434 147 €
v.2+17        -664 261 €
v.2+18        -392 446 €
Yhteensä n. -2,65 milj.€

Vastaavat toimintakatteet 

Toimintakate                  milj. €              

2014                             -65,8                

2015                             -65,6                 

2016                             -64,2                 

2017                             -63,5                 

2018                             -63,1                 

Toimintakate v. 2018 on 2,7 milj. euroa pienempi kuin v. 2014 kun sen piti olla 7,3 milj.€ aiemmin päätetyn ohjelman mukaan.

Kysyin asiaa useammalta hallituksen jäseneltä ennen valtuustoa, mikä tähän on selityksenä? Kenelläkään ei ollut selitystä antaa. Kysyin, kai te ainakin keskustelitte tästä hallituksessa? Eivät olleet keskustelleet. ( ehkä on viisaampi etten kommentoi tätä...)

Kysyin sitten valtuuston kokouksessa talousarvio käsittelyssä samaa asiaa kaupunginjohtajalta ja yllätys yllätys ei hänkään osannut selittää uskottavasti miksi nuo luvut olivat muuttuneet, mutta hän lupasi piirtää minulle kuvan josta asia selviää... :-)

Tasapainottamis- ohjelman tavoitteenahan oli saada 11,1 milj.€ alijäämät katettua vuoteen 2018 mennessä, vaikka talousarviossa toimintakatteita ei leikattu kuten oli ohjelmassa päätetty niin siitä huolimatta alijäämän kattamistavoite ylittyi 2,3 milj.€.

Paljonkohan se olisi ylittynyt jos olisi pidättäydytty alkuperäisissä päätöksissä?

PS. Voitte arvata miten turhauttavaa on kuunnella perusteluja miksi on tärkeää leikata esim. koululaisten välipaloista 6 000 euroa, vaikka pelivaraa olisi ollut tuo 2,3 milj. €. Mielestäni tämä kuvastaa enemmän näiden ihmisten luonnetta kuin kuntatalouden osaamista.