Alkupuhe:
Viime
kirjoituksestani onkin jo vierähtänyt kotvanen, en tiedä onko kyseessä iän
tuoma väsymys vai kirjoitus aiheiden puute. Olen huomannut, että blogistani on
muodostunut keskustelu palsta (edellisessä kirjoituksessani yli 1000
kommenttia), tämä taas ei ole ollut kaikkien mieleen ainakaan eräiden
päättäjien. Mielestäni päättäjien (ja myös viranhaltijoidenkin) on kestettävä
arvostelua omasta toiminnastaan. Ainakin minä kestän sen.
-----------------------------------------------------------
Eduskunta
vaaleihin on aikaa enää n. kuukausi eikä kaikki vieläkään tiedä ketä äänestää
tai edes mitä puoluetta. Minun tapoihini ei ole kuulunut lähteä agiteeraamaan
ihmisiä, mutta en voi olla kertomatta omaa näkemystäni vaalikauden tapahtumiin
ja yleensä nykyisten puolueiden toimintaan.
Minun
on ollut vaikea hahmottaa näitä eduskunnan viimeisiä tapahtumia, vaikka
seuraankin politiikkaa melko aktiivisesti. Syy hämmennykseen on se, että monet
isot ja yhteisesti linjatut asiat jäivät viimeisille viikoille ja päiville.
Joissakin asioissa loppui aika, joissakin jarrutettiin tietoisesti, joissakin
kikkailtiin menettelytavoilla ja jotkin asiat olivat toisiinsa sidoksissa.
Viimeksi
mainittujen osalta tapahtui ilmeisesti dominoilmiö. Eli kun esim. toisen asteen
koulutuksen järjestämislaki ei ehtinyt sivistysvaliokunnan puheenjohtajan
(Kok) ja opposition jarrutuksen vuoksi päätettäväksi, ei ollut mitään
mieltä viedä siihen kuuluvaa rahoituslakiakaan eteenpäin. Muutoin olisi
leikattu ammatillisesta koulutuksesta ja lukioista ilman, että olisi tehty
järjestäjäverkkoa koskeva rakenneuudistus. Lopputuloksena olisi ollut pelkkä
raju aloituspaikkojen ja yksiköiden karsinta, kun ei olisi ollut lakiin
perustuvaa muuta keinoa. Sama tilanne oli opintotuen rakenne uudistuksessa.
Stubbin
mielestä politiikka on rikki. Oma käsitykseni on, että rikki on ollut
hallituksen johtaminen. (kokoomuksen puheenjohtajan ja sihteerin vaihto oli
lottovoitto muille puolueille).
Vaalikauden
loppu jätti ikävän maun, eikä talous- ja työllisyystilannekaan ole korjaantunut
tavoitteiden mukaisesti. Valitettavasti kansainvälinen taloustaantuma ja
Venäjän ongelmat vaikuttavat meihin muita enemmän eikä ainakaan Venäjän
tapahtumat olleet ennakoitavissa.
Seuraavalla
vaalikaudella on edessä monin tavoin vaikea urakka. Viimeisten viikkojenkin
jälkeen on toivottava, että nyt ei revitä rikki, vaan rakennetaan. Niin
puolueiden, työmarkkinajärjestöjen kuin kansalaistenkin kesken. Ilman
keskinäistä yhteistyötä Suomi ei nouse eikä pärjää.
Paljon
hyvääkin hallitus sai aikaan. Perustuloon tehtiin historiallinen 100e/kk
korotus, poistettiin puolison tuloihin perustuva tarveharkinta, pienituloisten,
myös pienten eläkkeiden verotusta kevennettiin ja isotuloisten kiristettiin,
saatiin lapsivähennys, saatiin nuorisotakuu, saatiin lait vanhuspalveluista ja
sosiaalihuollosta, säilytettiin eläkeläisten maksuttomat kalastusoikeudet…
Millä
eväillä sitten puolueet menevät vaaleihin
Keskusta
on kasvanut korkoa oppositiossa ja uusi puheenjohtaja on viisaasti suunsa
kiinni pidolla saanut aikaan uskomuksen osaavasta ja kaikki tietävästä
puoluejohtajasta. Keskustan asemaa suurimpana puolueena ei uhkaa muu kuin
keskusta itse eli tarvittaisiin toinen samankaltainen munaus kuin tämä
keskioluen vieminen Alkoon päätös ennen kuin kepun paalupaikka olisi uhattuna.
Kokoomus
onnistui useamman vaalikauden puheenjohtajansa ja puoluesihteerinsä ansiosta
kääntämään hallituksen ikävät päätökset muiden puolueiden syyksi ja ottamaan
kaiken kunnian itselleen hyvistä päätöksistä. Vastaavaan menettelyyn ei
nykyjohdolla riitä taito ja se näkyy kannatuksen rajuna pudotuksena.
Hallituksen kalkkiviivoilla tehty mahalasku menee pääministerin piikkiin ja
tulee entisestään viemään äänestäjiä vasemmalle.
Perussuomalaisten
aaltoliike kannatus mittauksissa tekee heidän lopullisen tuloksen ennustamisen
vaikeaksi. Yhden asian (tai tässä tapauksessa kahden, Kreikka ja maahan muutto)
liikkeiden kannatus on yleensä lyhyt aikaista (kestää yleensä yhden tai kaksi
vaalikautta). Soini on hieno säätöisillä lausunnoillaan pohjustanut paikkaa
hallituksessa, nyt Kreikan tukipaketit eivät ole enää hallitukseen menon este.
Samoin hän on lieventänyt kantaansa maahanmuutosta. Joten ikäväkseni on
ilmoitettava perussuomalaisten kannattajille Kreikan tukeminen jatkuu jos
tilanne niin vaatii ja Suomi ottaa edelleen pakolaisia olivat perussuomalaiset
sitten hallituksessa tai ei. Nämä muoti ilmiöt alkavat olla loppuun kaluttuja.
Demarit
lähtevät vaaleihin vanhoilla hyviksi
havaituilla teemoilla työtä , tasa-arvoa
ja
turvallisuutta. Nämä teemat ei selittelyjä kaipaa. Rinne on lunastanut hyvin
lupauksensa puheenjohtajana ja uskon kakkos paikkaan vaaleissa.
