VIISI VIIKKOA EDUSKUNTAVAALEIHIN

Alkupuhe:

Viime kirjoituksestani onkin jo vierähtänyt kotvanen, en tiedä onko kyseessä iän tuoma väsymys vai kirjoitus aiheiden puute. Olen huomannut, että blogistani on muodostunut keskustelu palsta (edellisessä kirjoituksessani yli 1000 kommenttia), tämä taas ei ole ollut kaikkien mieleen ainakaan eräiden päättäjien. Mielestäni päättäjien (ja myös viranhaltijoidenkin) on kestettävä arvostelua omasta toiminnastaan. Ainakin minä kestän sen.

 -----------------------------------------------------------

Eduskunta vaaleihin on aikaa enää n. kuukausi eikä kaikki vieläkään tiedä ketä äänestää tai edes mitä puoluetta. Minun tapoihini ei ole kuulunut lähteä agiteeraamaan ihmisiä, mutta en voi olla kertomatta omaa näkemystäni vaalikauden tapahtumiin ja yleensä nykyisten puolueiden toimintaan.

Minun on ollut vaikea hahmottaa näitä eduskunnan viimeisiä tapahtumia, vaikka seuraankin politiikkaa melko aktiivisesti. Syy hämmennykseen on se, että monet isot ja yhteisesti linjatut asiat jäivät viimeisille viikoille ja päiville. Joissakin asioissa loppui aika, joissakin jarrutettiin tietoisesti, joissakin kikkailtiin menettelytavoilla ja jotkin asiat olivat toisiinsa sidoksissa. 

Viimeksi mainittujen osalta tapahtui ilmeisesti dominoilmiö. Eli kun esim. toisen asteen koulutuksen järjestämislaki ei ehtinyt sivistysvaliokunnan puheenjohtajan (Kok)  ja opposition jarrutuksen vuoksi päätettäväksi, ei ollut mitään mieltä viedä siihen kuuluvaa rahoituslakiakaan eteenpäin. Muutoin olisi leikattu ammatillisesta koulutuksesta ja lukioista ilman, että olisi tehty järjestäjäverkkoa koskeva rakenneuudistus. Lopputuloksena olisi ollut pelkkä raju aloituspaikkojen ja yksiköiden karsinta, kun ei olisi ollut lakiin perustuvaa muuta keinoa. Sama tilanne oli opintotuen rakenne uudistuksessa.

Stubbin mielestä politiikka on rikki. Oma käsitykseni on, että rikki on ollut hallituksen johtaminen. (kokoomuksen puheenjohtajan ja sihteerin vaihto oli lottovoitto muille puolueille).

Vaalikauden loppu jätti ikävän maun, eikä talous- ja työllisyystilannekaan ole korjaantunut tavoitteiden mukaisesti. Valitettavasti kansainvälinen taloustaantuma ja Venäjän ongelmat vaikuttavat meihin muita enemmän eikä ainakaan Venäjän tapahtumat olleet ennakoitavissa.

Seuraavalla vaalikaudella on edessä monin tavoin vaikea urakka. Viimeisten viikkojenkin jälkeen on toivottava, että nyt ei revitä rikki, vaan rakennetaan. Niin puolueiden, työmarkkinajärjestöjen kuin kansalaistenkin kesken. Ilman keskinäistä yhteistyötä Suomi ei nouse eikä pärjää.

Paljon hyvääkin hallitus sai aikaan. Perustuloon tehtiin historiallinen 100e/kk korotus, poistettiin puolison tuloihin perustuva tarveharkinta, pienituloisten, myös pienten eläkkeiden verotusta kevennettiin ja isotuloisten kiristettiin, saatiin lapsivähennys, saatiin nuorisotakuu, saatiin lait vanhuspalveluista ja sosiaalihuollosta, säilytettiin eläkeläisten maksuttomat kalastusoikeudet…

Millä eväillä sitten puolueet menevät vaaleihin

Keskusta on kasvanut korkoa oppositiossa ja uusi puheenjohtaja on viisaasti suunsa kiinni pidolla saanut aikaan uskomuksen osaavasta ja kaikki tietävästä puoluejohtajasta. Keskustan asemaa suurimpana puolueena ei uhkaa muu kuin keskusta itse eli tarvittaisiin toinen samankaltainen munaus kuin tämä keskioluen vieminen Alkoon päätös ennen kuin kepun paalupaikka olisi uhattuna.

Kokoomus onnistui useamman vaalikauden puheenjohtajansa ja puoluesihteerinsä ansiosta kääntämään hallituksen ikävät päätökset muiden puolueiden syyksi ja ottamaan kaiken kunnian itselleen hyvistä päätöksistä. Vastaavaan menettelyyn ei nykyjohdolla riitä taito ja se näkyy kannatuksen rajuna pudotuksena. Hallituksen kalkkiviivoilla tehty mahalasku menee pääministerin piikkiin ja tulee entisestään viemään äänestäjiä vasemmalle.

Perussuomalaisten aaltoliike kannatus mittauksissa tekee heidän lopullisen tuloksen ennustamisen vaikeaksi. Yhden asian (tai tässä tapauksessa kahden, Kreikka ja maahan muutto) liikkeiden kannatus on yleensä lyhyt aikaista (kestää yleensä yhden tai kaksi vaalikautta). Soini on hieno säätöisillä lausunnoillaan pohjustanut paikkaa hallituksessa, nyt Kreikan tukipaketit eivät ole enää hallitukseen menon este. Samoin hän on lieventänyt kantaansa maahanmuutosta. Joten ikäväkseni on ilmoitettava perussuomalaisten kannattajille Kreikan tukeminen jatkuu jos tilanne niin vaatii ja Suomi ottaa edelleen pakolaisia olivat perussuomalaiset sitten hallituksessa tai ei. Nämä muoti ilmiöt alkavat olla loppuun kaluttuja.

Demarit lähtevät vaaleihin vanhoilla  hyviksi havaituilla teemoilla työtä , tasa-arvoa

ja turvallisuutta. Nämä teemat ei selittelyjä kaipaa. Rinne on lunastanut hyvin lupauksensa puheenjohtajana ja uskon kakkos paikkaan vaaleissa.