ILTASATU

Olen elämäni aikana joutunut tekemään lukemattomia talousarvioita ja tilinpäätöksiä sekä analysoimaan niitä. Tuntuu aika turhauttavalle selitellä aina uudestaan ja uudestaan itsestään selvyyksiä.

En oikein tiennyt miten saisin ajatukseni ymmärrettävään muotoon, joten päätin kirjoittaa sadun.

Olipa kerran pieni lenkkimakkara tehdas, joka työllisti muutamia kymmeniä työntekijöitä jonkun toimihenkilön ja toimitusjohtajan sekä antoi vuotuisen, pienen, mutta tasaisen  neljän prosentin tuoton yrittäjille. Lihaisa lenkkimakkara valmistettiin perinteisen ohjeen mukaisesti vehnä- ja perunajauhoista, siannahkasta, lehmän utareista, - vatsalaukusta, lihaskalvoista, verestä ja muista teurasjätteistä.

 Tilanne jatkui näin usean vuoden ajan kunnes eräänä vuonna yrittäjien tuotot romahtivat puoleen. Asiaa ihmeteltiin yritysjohdossa, tuotantomäärät olivat pysyneet ennallaan, myyntihintatarkistukset oli tehty palkkojen nousun ja yleisen kustannus kehityksen mukaan. Kukaan ei osannut suoralta kädeltä kertoa selitystä. Omistajat vaativat asian kuntoon laittamista pikaisesti.  Koska tehtaan johtotiimin jäsenten näkemykset erosivat toisistaan niin toimitusjohtaja jakoi johtotiimin kahteen ryhmään joiden tehtävänä oli tehdä ehdotus asioiden korjaamiseksi.

Ensimmäinen tiimi tutki asian ja ehdotti, että kahden viikon lomautus toisi osan vaadittavista säästöistä ja jatkossa ei palkattaisi ketään eläkkeelle jäävien sijalle vaan vaadittaisiin työntekijöiltä kovempaa työtahtia (kyllähän työntekijät ymmärtäisivät tämän kun samassa veneessä ollaan ja pitää puhaltaa yhteiseen hiileen). Lisäksi laskettiin että jauhoja lisäämällä voitiin vähentää ”lihan” ostoja. Näin saataisiin säästöt kasaan.

Toinen tiimi halusi selvittää mitkä menot olivat kasvaneet ja mistä ne johtuivat. Palkka kuluja tarkasteltaessa selvisi, että henkilöstöpäällikkö oli toimihenkilöitä motivoidakseen tehnyt heille uudet tehtävä nimikkeet ja tietysti kun oli komeampi titteli niin pitihän palkkaakin nostaa. Ei paljoa, vain pari- kolmesataa euroa kuussa. Palkan korotusten lisäksi oli eräs mukava työntekijä ylennetty esimiesasemaan ja tilalle palkattu uusi työntekijä. Toimihenkilöt kuitenkin tekivät entiseen malliin entisiä töitään eikä toimenpiteellä ollut vaikutusta tuottavuuteen vaan makkaraa tehtiin entiseen tapaan.

Ostopäällikkö oli myös muuttanut käytäntöjä, hän oli vaihtanut ”lihan” toimittajaa. Uutena toimittajana oli kansainvälinen pörssiyhtiö, olivat luvanneet vähän kalliimmalla hinnalla parempaa lihaa (vaikka samalle teurasjätteelle se vaikutti kuin edellisenkin toimittama).

Yhdessä nämä pienet toimenpiteet olivat aiheuttaneet tuloksen puolittumisen.

Niinpä he ehdottivat palkkaus järjestelmän uusimista siten, että palkka määräytyisi henkilön työn vaativuuden mukaan eikä nimikkeen mukaan (eli palattaisiin vanhaan järjestelmään). Lisäksi he ehdottivat lihan toimittajan vaihtamista siihen entiseen, joka toimitti tavaran edullisemmin.

Koska tämä on satu niin sillä on oltava onnellinen loppu eli toimitusjohtaja valitsi tuon ensimmäisen ryhmän esityksen. Siinä omistaja sai voittonsa takasin, toimihenkilöt saivat pitää ansaitsemattomansa palkankorotuksen ja monikansallinen yhtiö sai voittonsa. Tuotteen käyttäjät kylläkin valittivat maun muuttuneen huonompaan suuntaan, mutta tehtaalla painettiin käyttöohjeeseen, käyttäkää enemmän sinappia. Entä työntekijät? He saivat kahden viikon pakkolomansa ja kiristyneen työtahdin, mutta niinhän siinä käy kun puhalletaan yhteiseen hiileen niin aina joku saa tuhkat silmilleen.

Kommentit

Prinsessa on päiväunilla ja minulla on pieni lepohetki vaativassa ukin roolissani, joten nyt on pieni hetki aikaa kirjoitella.

Tausta tietona tälle jutulle on syytä kertoa, että sivullani on käyty tämän vuoden puolella n. 18.000 kertaa ja kommentoitu yli 1.700 kertaa.

Nyt yhä useampi henkilö on alkanut vaatia kommentoinnin rajoittamista, koska siellä on mikana epäasiallisia kirjoituksia ja myös, että kommentit alkavat kiertää kehää eli toistetaan samoja asioita. Olen huomannut tämän saman asian jo jonkin aikaa sitten. Olen myös huomannut ettei kommentit kestä siinä aiheessa jota kommentoidaan.

Asialle pitäisi tehdä jotain.

On ehdotettu, että vaatisin kommentit omilla nimillään tai sitten niin, että kommentoija joutuisi ilmoittamaan minulle yhteys tietonsa.
On kuitenkin niitäkin, jotka haluaisivat pitää keskustelun vapaana, koska minun blogini on kuulema ainoa Kiteen kunta politiikasta kertova blogi, jossa voi kommentoida anonyyminä.

Viime maanantain iltakoulussa ilmeni suuri kiinnostus valtuutettujen taholta (kuuleman mukaan viranhaltijatkin ovat olleet kiinnostuneita) blogini kirjoituksista ja kommenteja kohtaan. Ihmettelen heidän herkkä hipiäisyyttään, ovathan he itse halunneet luottamustehtäviin ja miten he voivat kuvitella, että kaikki kansa on heihin tyytyväinen. Toisaalta ihmettelen miksi valtuutetut eivät uskalla osallistua omilla nimillään keskusteluun vaan ampuvat puskista anonyymeinä muita luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita ja näin laskevat keskustelun tasoa?

Ennakko sensuuri lopettaisi kokonaan kommentit, eikä se palvelisi sen enempää minua kuin muitakaan luottamushenkilöitä, joten annan asian olla ennallaan toistaiseksi.

Kuitenkin lupaan käyttää entistä tiukempaa sensuuria kommenttien suhteen. Poistan kaikki sellaiset kirhjoitukset jotka kohdistuvat loukkaavasti muihin henkilöihin.

Tämän lisäksi haastan kaikki luottamushenkilöt, viranhaltijat ja puolue aktiivit kirjoittamaan omilla nimillään kommenttien tason nostamiseksi.

.

Vielä viime valtuuston kokouksesta

Pakko kirjoittaa uusi blogi kun kepulaiset alkoivat kiistelemään keskenään edellisen kirjoitukseni kommenttipalstalla kummasta tulee seuraava kansanedustaja Keski-Karjalaa, Katjasta vai Ollista. (Turhaan kiistelevät, kun kumpikaan ei mene läpi).

On syytä kirjoittaa vielä viime maanantain valtuuston kokouksesta. Mikä mättää Kiteen päätöksen teossa?

Lehdistössäkin suuren huomion saanut 1.varapuheenjohtajan käytös oli ala-arvoista ja tuomittavaa, niin ei voi menetellä valtuustossa. Eikä valtuusto kuvaamme yhtään parantanut se, että osa valtuutetuista provosoitui huutamaan kuten 1.varapuheenjohtaja Palviainen. Edellisen kerran vastaavanlaista tapahtui edellisellä valtuustokaudella. Olin silloin seuraamassa Kiteen valtuustoa kun silloinen puheenjohtaja Jukka Kankkunen menetti malttinsa.

Vaikka anteeksi pyynnöt on tehty ja anteeksi annettu niin siitä huolimatta ne jättävät ikävän tahran valtuustomme imagoon.

Tällä episodilla ei kuitenkaan ollut merkitystä itse päätöksiin kun vastaavasti varsinaisen puheenjohtajan toiminnalla oli todella suuri merkitys päätöksen tekoon ja kokousmenettelyyn. Tämä tapaus on jäänyt kokonaan lehdistöltä huomioimatta.

Pykälä, 27 § Kaupunginvaltuuston 19.12.2012 kokouksen § 33 pöytäkirjan tarkastaminen, oli ollut jo kaksi kertaa aiemmin valtuuston käsittelyssä. Ensimmäisen kerran viime huhtikuussa, jolloin puheenjohtaja ei antanut tehdä siihen vastaesitystä siitä miten pykälän teksti olisi tullut kirjoittaa, joten valtuuston päätökseksi tuli ettei teksti ollut kokouksen päätöksen mukainen.

Seuraavan kerran asia oli käsittelyssä kesäkuussa, Ennen äänestystä pyysin työjärjestyspuheenvuoroa (työjärjestyspuheenvuoro on annettava vaikka pj. olisi päättänyt keskustelun), puheenjohtaja ei antanut sitä. Olisin huomauttanut hänelle, että äänestyksessä on syntymässä menettelytapavirhe. Äänestyksessä päätökseksi tuli ”hyvää päivää kirvesvartta”. Eli päätöstekstillä ei ollut mitään tekemistä 19.12.2012 § 33 keskustelun tai esityksen kanssa.

Asia sitten viimein palautui tuon menettelytapavirheen vuoksi uudelleen käsittelyyn ja sitä sitten käsiteltiin viime maanantaina. Mutta oliko opittu jotain?

Puheenjohtajan esitettyä äänestys järjestyksen, pyysin työjärjestyspuheenvuoroa. Puheenjohtaja ei taaskaan myöntänyt sitä. Olisin kysynyt puheenjohtajalta, aikooko hän äänestyttää Kiteen valtuuston työjärjestyksen vastaisesti? Aikooko hän jättää kannatetun vastaehdotuksen äänestämättä? Onko selvitetty kuntaliitosta, voiko henkilö tarkastaa pöytäkirjan jos hän ei ole ollut kyseisessä kokouksessa paikalla?
Jätin asiasta eriävänmielipiteen jonka perustelin kirjallisesti edellä olevilla seikoilla lisättynä työjärjestyspuheenvuoron epäämisellä.

Ennen äänestystä puheenjohtajan pöydän takana kaupunginjohtaja Auvinen, hallintojohtaja Tuononen, hallituksen puheenjohtaja Lahtela ja valt. puheenjohtaja Musikka pohtivat pitkään miten äänestetään. Ihmettelen miksi niinkin kokenut kunnallismies kuin Lahtela, ei huomannut noita menettelytapavirheitä?

Edellisen kerran kun asiaa käsiteltiin niin oli yksi menettelytapavirhe, nyt niitä on ainakin kolme. Aika näyttää pystyykö hallitus venyttämään omaatuntoaan niin paljon, että siunaa päätöksen laillisuusvalvonnassa?

Sami Palviainen on pyytänyt julkisesti anteeksi käytöstään valtuustossa. Odotan Sinikka Musikan tekevän samoin.


Sanon lopuksi vielä tämän, vaikka se johtaa blogini kommenteissa syytöksiin (vaihteeksi) kokoomuksen mielistelyyn ja yhteistyöhön heidän kanssaan. Kokoomus teki hyvän aloitteen sovun etsimiseksi valtuustoon. Olen itsekin sitä pariin otteeseen perään kuuluttanut.


PS. Olen alkanut vakavasti harkita eroa kaikista Kiteen luottamustehtävistä. En yksinkertaisesti voi hyväksyä tällaista hurlumhei meininkiä jossa aloitteita ja esityksiä käsitellään ainoastaan sillä perusteella kuka ne on tehnyt (ja mennään jopa lainvastaisuuksiin ettei vastapuolen esitykset mene läpi), eikä sillä mitä ne pitävät sisällään.


.

Farssi, parodia vai satiiri?

 Olisin tänään kaivannut asiantuntijan apua määrittelemään oliko valtuuston kokouksemme farssi, parodia vai satiiri? En ole tuon alan asiantuntija, mutta olin tunnistavanani noita kaikkia lajeja tämän illan kokouksessa.
Näytelmä koostui hallituksen esityksistä puheenjohtajien toiminnasta ja osasta valtuutettuja. 

Ensinnäkin käsiteltiin läpihuuto juttujen jälkeen vuoden 2013 talousarviota (vasta neljättä kertaa), koska pitäähän talousarvio saada tehtyä ennen tilinpäätöstä. Talousarvion epäselvä kohta koski varahenkilöjärjestelmää tai paremminkin sitä mitä eräs valtuutettu oli sanonut esitystä tehdessään vuosi ja neljä kuukautta sitten. 

Minä, tyhmänä, uutena ja vihreänä kaupungin valtuutettuna olin kysynyt ennakkoon esityksen tekijältä mitä hän oli esittänyt silloin vuosi ja neljä kuukautta sitten. Ei hänkään muistanut sitä ulkomuistista, mutta hän tarkasti sen muistiinpanoistaan ja jäljensin sen sana tarkasti itselleni ja esitin sen vastaesityksenä valtuustossa. Kaikkea se tyhmyys paneekin tekemään per..le. Enhän minä tiennyt, että tällaiset asiat, kuten mitä kukin on joskus sanonut, päätetään ryhmäkokouksissa ja pienissä juntta ryhmissä. Vaikka joku muisteli asian menneen niin kuin esitin niin vastaavasti oli paljon niitä jotka muistivat paremmin mitä päätettiin sunnuntain ryhmäkokouksessa.

Sitten keskustelu polveilikin aidan ja aidan seipään välillä, kunnes eräs valtuutettu huomasi viimein kysyä esityksen tehneeltä valtuutetulta olinko minä puhunut totta esityksessäni. Hän vastasi, että totta joka sana ja sitten hän luki muistiinpanonsa siitä vanhasta esityslistasta. No, eihän häntä uskonut puoletkaan valtuutetuista, koska heillä oli tuoreemmat muistiinpano eilisestä ryhmä- ja juntaryhmä päätöksestä ja sitten puhuttiin taas aidan seipäästä...

Sitten tein pahimman munauksen tähän mennessä kaupungin valtuutettuna. Keskittymiseni herpaantui ja aloin ajatella mukavia tapauksia. Samaan aikaan eräs valtuutettu esitti, ettei minun esitystä voi hyväksyä koska ei vielä ole ollut varahenkilöiden kuulemistilaisuutta eikä yt- lain edellyttämiä neuvotteluja (asiahan koski mennyttä vuotta). Samaan aikaan minulle tuli mieleen kun anoppi ajoi mopolla ojaan ja tietysti minä purskahdin ääneen nauramaan kokouksessa. Pyydän nöyrimmästi anteeksi ja voin vakuuttaa ettei nauramiseni suinkaan koskenut tehtyä esitystä, sillä olisihan nuo yt- neuvottelut olleet linjassa asian muun käsittelyn kanssa.

 Viimein valtuutetut (ja minä) väsyivät puhumiseen ja puheenjohtaja halusi pitää viiden minuutin tauon. Tauko venyi liki puoleen tuntiin kun puheenjohtajan pöydän takana istuvat etsivät lakikirjoistaan keinoa millä saisivat estettyä minun esityksestäni äänestämisen tai sen vesittämisen ja löytyihän se sieltä.

Puheenjohtaja esitti seuraavaa äänestysjärjestystä: Ensin äänestetään hallituksen esitys vastaan ettei pöytäkirjaa tarkasteta ollenkaan. (Suomennettuna: hallituksen esitys oli se pöytäkirja luonnos minkä valtuusto oli todennut kokouksen kulun vastaiseksi aiemmassa kokouksessa ja vasta esitykseksi oli keksitty asia jota ei kukaan ollut edes esittänyt saati kannattanut)
Puheenjohtaja jatkoi: mikäli äänestyksessä voittaa esitys, että pöytäkirjaa ei tarkasteta niin sitä sitten äänestetään minun tekemää esitystä vastaan. 

Vaikka puheenjohtaja oli esittänyt valtuustolle äänestysjärjestystä niin hän ei kuitenkaan antanut minulle edes työjärjestyspuheenvuoroa asian kommentoimiseksi.

Toista äänestystä, eikä taukoa eikä lakikirjan tutkimista tarvittu, koska äänestyksen tulos oli 17-17 ja puheenjohtajan äänen ratkaistaessa päätökseksi tuli, että ryhmä- ja junttaryhmä kokouksen muistiinpanot olivat tulleet valtuuston päätökseksi vuoden 2013 talousarvioon.

Tässä pykälässä tuli todistettua kepun puolue uskollisuus. Silloin vuosi ja neljä kuukautta sitten olleessa kokouksessa ei ollut kaikki tänään paikalla olleet valtuutetut, mutta he uskoivat enemmän ryhmän puheisiin kuin asianosaisen henkilön sanaan ja äänestivät ryhmän mukana eli tarkastivat pöytäkirjan vaikka eivät olleet edes kyseisessä kokouksessa.

Ei hauskuus vielä tähän loppunut. Seuraavana pykälänä oli määrärahan osoittaminen edellisen valtuuston kokouksen päätökseen lauantai päivystyksestä. Hallitus oli laillisuus valvonnassa hyväksynyt päätöksen ja esitti valtuustolle varattavaksi siihen määrärahat pienentämällä vastaavalla summalla tämän vuoden tulosta. Tämän pykälän käsittelyä johti 1.varapuheenjohtaja. Vaikka puheenjohtaja selvä sanaisesti ja erittäin kuuluvalla äänellä ilmoitti, että nyt käsitellään vain määrärahaa asiaa niin kaikille ei tuntunut olevan selvää mitä käsitellään vaan yrittivät kääntää asian käsittelyä lauantai päivystykseen tai siihen miten sote puoli selviää kun sote puoli oli laskenut kustannukseksi lauantai päivystyksestä 90.000€ ja esittänyt sen hallitukselle, joka esitti samaa summaa valtuuston hyväksyttäväksi. (Tuiki tärkeä tieto...) Keskustelua siitä, mitkä asiat kuuluvat kyseisen pykälän käsittelyyn ja mitkä eivät, käytiin niin selvä sanaisesti, että jos olisi ollut kyse työpaikasta niin työsuojelutarkastaja olisi määrännyt työntekijöille kuulosuojaimet. (vasen korva soi vieläkin, kiitos lähellä istuneen valtuutun)

Kokouksen kruunasi lopussa kokoomuksen tekemä valtuustoaloite yhteistyöstä ja sovun etsimisestä, niin valtuutettujen välille kuin valtuutettujen ja viranhaltijoiden välille. Esitys oli yksityiskohtainen ja tunteisiin vetoava. Todella hyvä esitys.

Sillä oli valtava kontrasti vaikutus minuun. Se oli kuin Tali-Ihantala taisteluiden loputtua olisi rintamalinjojen väliin ilmestynyt naiskuoro laulamaan, "jo joutui armas aika ja suvi suloinen..."

Minulla ei ole ollut näin hauskaa sen jälkeen kuin oli se tapaus jota muistelin anopista kesken kokouksen...   

Joo, olen samaa mieltä lukijan kanssa: hullulla on halvat huvit (ja minulle tästä vielä maksettiin kokouspalkkio)


 .