Kriisikunta, Kesälahti

Kuntaamme ollaan julistamassa kriisikunnaksi. Monia kuntalaisia kiinnostaa miten tähän tilanteeseen on tultu, mikä tai ketkä tämän ovat aiheuttaneet? Kunnilla on lakisääteisiä palveluita jotka on toteutettava, mutta kunta itse päättää miten se toteuttaa ne. Lisäksi kunnalla on verotusoikeus. Toisin sanoen syytä kriisikunnaksi joutumiseen on ensisijaisesti etsittävä kunnan omasta toiminnasta.

Miten tähän on tultu?
Vuoden 2004 tilinpäätöksessä kumulatiiviistä ylijäämää oli 0,365 € ja velkaa 1,8 milj.€. Vastaavasti vuoden 2009 tilinpäätöksessä kumulatiivinen alijäämä on 2.55 milj.€ ja velkaa 7,155 milj.€. Näiden lukujen takana on on luottamushenkilöiden päätökset, ei viranhaltijoiden, ei valtiovallan vaan niiden jotka kuntalaiset ovat valinneet päättämään kuntamme hallinnosta. Vuoden 2008 tilinpäätös katsauksessaan kunnanjohtaja kirjoittaa näin: "Erityisen suuren panoksen kunnan kehittämiseen antoivat kunnan valtuuston- ja hallituksen puheenjohtajat Leila Luukkainen ja Markus Nousiainen". En usko, että kunnanjohtajan esiin nostamat henkilöt olisivat yksin syyllisiä nyt vallitsevaan tilanteeseen, mutta ei heidän osuuttaan voi vähätelläkään. Viime valtuusto kauden talouden hoitoa kuvaa hyvin vuoden 2008 investointi ohjelman totetutuminen. Talousarvioon oli varattu määrärahat vanhainkodin saneeraukseen. Rahat kyllä käytettiin, mutta vanhainkodin saneerausta ei edes aloitettu suunnitella.

Se, miksi puheenjohtajilla on suurempi vastuu kuin muilla johtuu siitä, että käytänössä ainoastaan he, luottamushenkilöistä, voivat päättää, mitä asioita otetaan käsittelyyn kokouksissa. He myös päättävät pidetäänkö iltakouluja ja seminaareja, joissa luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan tulevaisuuden suunitelmiin. Myös puheenjohtajan asenne muihin luottamushenkilöihin vaikuttaa päätöksen teossa. Tai se, että onko puheenjohtajalle tärkeämpää ettei kokouksen jälkeinen jouluateria jäähdy kuin talousarvion asianmukainen käsittely.

Se siitä.

Miten tästä eteenpäin?
Taloudellinen liikkumavara on Hellin myötä kaventunut yhteen kolmasosaan siitä mitä se oli viime valtuusto kaudella. Sosiaali- ja terveys menoihin emme voi enää vaikuttaa, joten meille jää koulu- ja tekninen puoli ja sieltä miljoonan säästöt ovat ovat mahdottomat toteuttaa.
Mikäli muutosta Hellin organisaatioon ei saada aikaiseksi ja siten päästä itse vaikuttamaan kuntamme sosiaali- ja terveys menoihin niin en näe muuta vaihtoehtoa kuin kuntaliitos.

Tämä kirjoitus on hyvä päättää vuoden 2008 tilinpäätöksen kunnanjohtajan katsauksesta poimittuun lauseeseen: "Leila Luukkainen johti koko Keski-Karjalan Helli-prosessia, ja ilman hänen määrätietoista otettaan emme olisi luultavasti saaneet toimintaa käyntiin tämän vuoden alusta."