Nyt vuoden 2011 alussa on syytä tehdä tilinpäätös vuodesta 2010.
Mennyt vuosi jää Keski-Karjalan historiaan mustana vuotena. Kuntien välinen yhteistyö kärsi useita pahoja takaiskuja tai voiko enää puhua kuntien välisestä yhteistyöstä jos ne ovat ajautuneet riitoihin joita puidaan oikeudessa?
Mitä sitten oikein tapahtui viime vuonna tai mitä ei tapahtunut?
Seutuvaltuusto: Vuonna 2009 oli tehty aloite Seutuvaliokunnan demokratisoimiseksi, tämän johdosta valtuusto päätti aloittaa uuden seutusopimuksen valmistelun. Valmistelua kuitenkin jarrutettiin niin kauan, että Tohmajärven demarit työlääntyivät koko Seutuvaltuustoon ja sanoutuivat irti sen toiminnasta. Viimein viime syksynä kunnanjohtajien valmistelema uusi seutusopimus tuotiin Seutuvaltuuston käsittelyyn jossa se esitettiin kuntien hyväksyttäväksi. Sopimuksessa ei oltu oltu otettu huomioon aloitteen vaatimusta vaan ainoana muutoksena oli Seutuvaliokunnan nimen muuttaminen Seutujohtoryhmäksi. Kunnat eivät hyväksyneet uutta sopimusta. Tämä on selvä epäluottamuslause kunnilta Seutuvaliokuntaa ja Seutuvaltuustoa kohtaan.Miten tästä eteenpäin? Valmistellaanko uusi esitys vai jatketaanko entisellä? Opittiinko tästä mitään?
Liikelaitos Helli: Vuonna 2010 katastrofiin päättynyt lääkärien ostopalvelu kilpailutus oli seurausta Hellin johdon ja johtokunnan taitamattomuudesta kilpailuttaa palveluita ja lukea tarjousten sisältöä. Asian tilaa kuvaa hyvin se että Kesälahdelta vaaditaan 60.000€ lisää rahaa lääkäripalveluihin vaikka ei olla saatu kunnollisia lääkäripalveluita koko vuonna.
Hellissä toteutettiin vanhusten tehostetun asumispalvelun kilpailutus vastoin Tilaajalautakunnan päätöksiä ja se aiheutti merkillisen tilanteen Kiteellä ja Rääkkylässä. Helli teki sopimuksen Mehiläisen kanssa suuremmasta määrästä ostopalvelupaikkoja kuin mihin Kiteellä oli tarvis sillä hetkellä. Onneksi Kiteen toiselta vuodeosastolta jotkut "asiantuntijat" löysivät niin paljon ongelmia, että se pitää purkaa ja asiakkaat piti siirtää sieltä pois. Näin saatiin asiakkaat Mehiläisen puuttuville paikoille ja kaupungin omaa tuotantoa ajettua alas.
Tämä Mehiläisen suosiminen kilpailutuksessa johti myös siihen ettei Rääkkylän vanhuksille olisi ollut enää riittävästi hoitopaikkoja omassa kunnassa.
Tilaajakeskus/ -lautakunta: Tilaajalautakunta hyväksyi Yhteistoimintasopimuksen mukaisen tuotantosopimuksen 14.1.2010 Helli-liikelaitoksen kanssa vuodelle 2009. Vuodelle 2010 tuotantosopimusta ei ole vieläkään tehty. Tämä kuvaa hyvin asioiden käsittelyä tilaajalautakunnassa eli kun lautakunta ei tiedä mitä Helli tuottaa niin ei eihän siitä voi silloin tehdä tilauksesta päätöstäkään. Saa nähdä milloin Helli ilmoittaa lautakunnalle mitä he ovat tuottaneet vuonna 2010, jotta siitä voi sitten tehdä sopimuksen.
Lautakunnan muu toiminta on ollut saman tasoista kuin edellä kerrottu tuotantosopimuksen käsittely. Helli kertoo mitä lautakunnan tulee päättää ja lautakunta päättää. Kuntien ohjaus on päätöksien teossa on täysin sivuutettu vaikka lautakunnan piti nimenomaan olla se taho jossa kuntien tahto ilmenee.
Lautakunta on valmistellut (yhteistyössä Hellin kanssa)Peruspalveluohjelmaa kunnille vuosiksi 2010-2013. Asian valmistelu alkoi vuonna 2009 ja jatkunee vielä vuonna 2011, ehkä sekin on viisainta tehdä sitten jälkikäteen vuonna 2014.
Pienenä yksityiskohtana lautakunnan toiminnasta voin mainita, että yksittäinen pöytäkirjantarkastajakin voi muokata päätökset mieleisikseen ja tällaiselle menettelylle antavat puheenjohtaja, esittelijä ja pöytäkirjanpitäjä siunauksensa.
En ihmettele yhtään jos Veijo Tuunanen turhautui tällaiseen lautakunta työskentelyyn ja pyysi eroa.
Muusta Keski-Karjalan yhteistyöstä voisi mainita Yhteistyösopimuksen päivityksen valmistelun virkamies työnä jota tehtiin viime vuonna syksyyn asti ja jota ei sitten kuitenkaan yksikään kunta hyväksynyt.
Nämä edellä kerrotut ovat olleet ainakin osa syynä Rääkkylän päätökseen purkaa Helli sopimus vuoden lopulla.
Viimeisen naulan Keski-Karjalan yhteistyö arkkuun naulasivat kuntajohtajat haastamalla Rääkkylän oikeuteen vuoden lopussa sopimuksen purku päätöksestä.
Ymmärrän hyvin miksi Olli Riikonen ja Jorma Turunen ovat haastamassa Rääkkylää oikeuteen. Onhan Ollilla kyse uskottavuudesta kansanedustaja ehdokkaana ja Hellin isänä ja Jormalla on oma lehmä- (vai pitäisikö sanoa, oma vaimo) ojassa. Nämä asiat painavat heillä enemmän kuin Keski-Karjalan tuleva yhteistyön jatkuminen. Ihmettelen kuitenkin Kiteenkaupungin johtajan/johtajien intressiä Keski-Karjalan tuhoamisessa?
Kaikki nämä kolmen kunnan kuntajohtajat ovat lähi aikoina poistumassa Keski-Karjalan kuntien johdosta, kuka eläkkeelle, kuka jonnekin kunnansihteeriksi ja kuka herra ties minne (mutta ei eduskuntaan). He jättävät jälkeensä savuavat Keski-Karjalan rauniot.
Se siitä Keski-Karjalan vuodesta 2010. Toivotaan parempaa kuluvaa vuotta.
Yritän kirjoittaa lähi aikoina vastaavan oman kuntamme osalta.
.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
mainiota työtä, matti! tämähän on kuin osa laadukkaasta arviointikertomuksesta. kannattaisi kunnanisien käyttää hyödykseen tämmöisiä luottamusmiehiä jotka jaksavat, kääntyisi keskikarjalan kuntien suunta nousuun. mutta taitaa olla vetosuunta eri näinä aikoina. eikä todellakaan hyvältä näytä. mut kai on ainakin yritetty.
Tämähän vaikuttaa todelta hyvältä kertomukselta. Tekstistä nostettakoon esille vaikka tämä: Helli tekee tarvittavat sopimukset jälkikäteen seuraavana vuonna menneelle vuodelle. Ei ne ihan tyhmiä olekaan Hellin johdossa. Osumaprosentti kaikilta osin tämän laatuisessa sopimustoiminnassa pitää olla yli 100... No vieläkin vaan on niitä käynnistysvaikeuksia, joita syntyy, kun homma ei ole hanskassa.
Mutta eipäs hätäillä. Kärsivällisyyttä Hellin johtajat kunnanjohtajien säestyksellä ovat kovasti kaivanneet kaikilta muilta osapuolilta. Kaikki uusi vaatii aikansa lähteäkseen käyntiin. Ei hermoilla. Ei.
Uskokaamme, että ovat varmaan jo palkkaamassa Helliin puhelinasentajan, että saavat puhelinlinjat kuntoon. Ja K-raudasta ostavat lääkärinaamiointiin tarkoitettuja euron valkoisia kertakäyttöhaalareita, jotka laitoksen johdossa pukevat päälleen, kun kävelevät terveyskeskusten käytävillä.
No muutenhan meneekin jo aika hyvin. Ensimmäinen valituskin on pyöräytetty Hellin puolelta sen omistajaa, Rääkkylää, vastaan.
Kyllä ne hommat siitä korjaantuu. Uskotaan pois. Usko siirtää vuoriakin.
Ulkokiteeläisenä olen seurannut mielenkiinnolla keskikarjalan kuntien päättäjien touhuja.
Kuntaliitos olisi mielestäni ainoa järkevä tapa saada asiat kuntoon. Tämä touhu tuskin innostaa paluumuuttoa suunnittelevia entisiä keskikarjalaisia.
Jos joskus on ollutkin mielessä mahdollinen paluumuutto puhtaiden vesien ja väljemmän asuinympäristön ääreen synnyinkuntaan, niin kyllä ne haaveet ovat karisseet viimeisen parin vuoden aikana. Oman alan töitäkin voisi olla tarjolla Keski-Karjalassa, mutta ei perheellinen, pienten lasten huoltaja halua tuollaiseen hölmölään muuttaa takaisin ainakaan niin pitkään aikaan kunnes johto ja johtavat poliitikot ovat vaihtuneet.
T: entinen kiteeläinen
Pahalta näyttää. Ja pakko täältä on pois muuttaa niidenkin, jotka täällä vielä asuvat ja veroja maksavat. Virkamiesten etu menee kuntalaisten tarpeiden ohi, seurauksena on kaaos, jota on jo nähty jokunen vuosi. Voittajina tässä toopeilussa ovat Joensuun alue ja eteläinen Suomi.
Valitetaan, että Keski-Karjalassa ei ole työpaikkoja ja yritysten verotulot pienenevät. Moniko yritys tuollaisen hataran johtamisen seutukunnalle uskaltaa tulla tai miksi sitten esim. Kiteen tai Hellin avoimiinkaan työpaikkohin ei ole hakijoista tungosta? Tai miksi esim. kaupungilla tai Hellissä töissä olevat eivät viihdy töissään ja katselevat muualle? Nykyihmiset, varsinkin nuoremmat ja koulutusta hankkineet miettivät tarkoin missä töitä tekevät ja mitä maksetut verot antavat takaisin.
Tämä on todella surullinen tilanne. Minä olen aina uskonut Keski-Karjalaan ja sen yhteistyöhön. Olen nähnyt tulevaisuuden kuvana yhteisen Keski-Karjalan kunnan. Nyt tämä minun (ja monen muunkin)visio on romutettu kunnan- ja Hellin johtajien oman edun tavoittelun vuoksi.
Lähetä kommentti