Juttu Puruvesi lehdestä

Uuden Kiteen valtuusto on taipaleensa ensimmäisinä aikoina ottanut tavakseen äänestää ahkerasti, eikä se tee poikkeusta tulevassa budjettikokouksessaankaan.

Valtuutettu Matti Kosonen (sd.) pitää kiinni Kesälahden terveyskeskuksen yhteyteen suunnitellusta tehostetun palveluasumisen yksiköstä, jonka rakentamiseen kaupungin pitäisi varautua talousarviossaan.

Osaston rakentamisesta päätti jo Kesälahden valtuusto viimeisessä kokouksessaan, mutta Kiteen hallinnossa rakentaminen on haluttu perua, eikä kaupunginhallitus talousarvioesityksessään varaa uusien hoitopaikkojen rakentamiseen rahaa.

Kososen johtama tekninen lautakunta on pitäytynyt uuden osaston rakentamisen suunnitelmissa pitkin vuotta. Lautakunta on halunnut noudattaa Kesälahden valtuuston päätöstä ja kuntaliitossopimusta.

Matti Kososen mielestä ostopalvelun varaan ei tehostetussa palveluasumisessa pitäisi jäädä.

Miksi ei?

Ensinnäkin Kosonen pitää tärkeänä, että lisärakentaminen tapahtuu samassa yhteydessä kun Kesälahden terveyskeskuksen tiloja muutenkin saneerataan.

– Myöhemmin rakentaminen tulee kalliimmaksi. Kyse on miljoonan investoinnista, joka hyödyttää kaupunkia ainakin 20 vuotta eteenpäin.

Ostopalveluina kaupunki joutuu maksamaan tehostetusta palveluasumisesta kuudesta seitsemään miljoonaa euroa vuosittain. Sitä taustaa vasten omien paikkojen rakentaminen ei vaikuta kalliilta ratkaisulta.

– Ostopalveluissa hinnat kohoavat kuuden prosentin vuosivauhdilla. Jo nyt Kitee ostaa yli puolet tehostetun palveluasumisen paikoista ulkoa.

Kosonen on huolissaan erityisesti sen vuoksi, että kilpailu ei kyseisellä alalla toimi. Käytännössä tarjouksen voivat jättää vain ne toimijat, jotka jo ennestään ovat markkinoilla. Tämä nostaa hintoja.

Kokenut kuntapäättäjä näkee ostopalvelun kunnan omaa tuotantoa täydentävänä, mutta sen varaan ei pitäisi nojata kokonaan. Edelleen hän näkee useita syitä, joiden vuoksi kaupungin oma tehostetun palveluasumisen yksikkö olisi Kesälahden oloissa ostopalvelua edullisempi vaihtoehto.

– Syntyisi synergiaetuja vuodeosaston ja koko terveyskeskuksen kanssa. Näitä etuja olisi esimerkiksi henkilökunnan käyttämisessä, vaatehuollossa ja keittiön toiminnoissa. Sosiaalitilojen käyttöaste nousisi ja kaukolämpö- sekä sähköliittymät olisivat terveyskeskuksen kanssa yhteiset, Kosonen luettelee.

Oman osaston rakentaminen on paitsi järkevää, myös tärkeää sen vuoksi, että kuntaliitossopimusta pitäisi noudattaa.

Tehostetun palveluasumisen osastosta sovittiin kuntaliitosneuvotteluissa suullisesti, mutta asiasta on dokumenttiakin kuntaliitosselvityksessä, jossa todetaan, että saneeraus tapahtuu suunnittelutyöryhmän suunnitelman mukaisesti.

Yhdistymishallitus ei jostain syystä suunnittelutyöryhmän suunnitelmaa käsitellyt ja sen vuoksi Kesälahden valtuusto otti asian esityslistalleen, vaikka investointipäätökset tuossa vaiheessa jo kuuluivat yhdistymishallituksen päätäntävaltaan.

Kosonen arvelee, että Kesälahden valtuuston päätös pitäisi, vaikka se vietäisiin hallinto-oikeuden käsittelyyn.

Tehostetun palveluasumisen rakentamisen ongelmat eivät ole ainoa pettymys, jonka kesälahtelaiset ovat kiteeläisinä kokeneet. Kosonen luettelee nopeaan tahtiin reilut puolenkymmentä isompaa ja pienempää asiaa, jotka eivät ole menneet sovitusti. Uukuniemeläisten oppilaiden kohtelu on sitä raskaampaa sarjaa pitämättömien sopimusten listalla.

Sopimuksen sorvaamisessa mukana ollut tunnustaa, että tämäkin kohta olisi pitänyt kirjata sopimukseen selkeämmin ilman tulkinnan varoja.

Villalan koulun lakkauttamissuunnitelmasta Kosonen ennustaa äänestystä budjettivaltuustoon, mutta kyseistä asiaa hän ei pidä isona kysymyksenä, koska oppilaiden puuttuessa koulun toiminta loppuisi lähivuosina muutenkin.

– Merkittävin kysymys on kuitenkin kaupungin talous.

Kosonen sanoo, että hän ei uskonut esitettyjä optimistisia lukuja liitoksen suunnitteluvaiheessa ja todellisuus on osoittautunutkin hyvin karvaaksi. Kaupungilla on nyt 13 miljoonan euron alijäämä, vaikka alijäämän piti kuluvana vuonna supistua alle kahdeksan miljoonan ja kääntyä plussalle vielä suunnittelukauden kuluessa.

Pitkän kokemuksen omaava kuntapäättäjä opastaa, että taloutta ei saada kuntoon vippaskonsteilla vaan ainoastaan pitkäaikaisella määrätietoisella työllä.

– On asetettava ensin päämäärä ja etsittävä keinot sen saavuttamiseen.

Hyvään talouden hoitoon kuuluu muun muassa harkinta siitä, mitä kannattaa ostaa ulkoa ja mitä tehdä kaupungin omana työnä. Hintoja vertailtaessa tulisi ennakoida myös tulevaa, eikä tuijottaa pelkästään päivän hintaan. Ulkoistamisessa kaupunki ei saa joutua loukkuun, jossa se joutuu ostamaan palvelua ilman todellista kilpailutusta.

Ensi vuoden talousarvioehdotusta Kosonen pitää melko realistisena, tosin vieläkin suunnitelmissa on noin puolen miljoonan verran säästöjä, jotka voivat toteutua jos hyvin käy, mutta voivat jäädä toteutumattakin.

Esimerkiksi tekninen lautakunta odottaa säästöjä kiinteistöjen myynnistä, vaikka myynti ei kuulu sen toimialaan. Yhtälailla epävarmaa on sosiaalipuolen säästöt laitospaikkoja vähentämällä, koska todennäköisesti toimenpide kasvattaa kuluja tehostetussa palveluasumisessa ja erikoissairaanhoidossa.

Toteutunutta kuntaliitosta Matti Kosonen ei halua nähdä pelkästään ikävässä valossa. Joissakin tapauksissa kuntalaiset ovat syyttäneet kuntaliitosta sellaisistakin asioista, joilla ei ole mitään tekemistä kuntaliitoksen kanssa, näin esimerkiksi taannoisissa jätehuoltoon liittyvissä muutoksissa.

Toivoa tulevaan antaa uuden kaupunginjohtajan valinta, joka Matti Kososen mielestä osui nappiin. Viimeinkin talouteen vaikuttavista kysymyksistä on pystytty käymään aitoa keskustelua.

– Uskon Eeva-Liisa Auvisen saavan Kiteen talouden kuntoon, mutta mikä on sen hinta kesälahtelaisille?