Kerettiläisiä ajatuksia Hellistä

Jouduin vasten tahtoani tilaaja lautakunnan jäseneksi tammikuun valinnoissa. No joskus käy niinkin. Tämä ei kuitenkaan vaikuta työskentelyyni ko. elimessä. Olen ottanut sen sillä vakavuudella kuin luottamustoimet tulisi aina ottaa.

On väitetty, että olisin Hellin vastustaja ja siten soveltumaton ko. tehtävään. Se ei pidä paikkaansa, en ole koskaan vastustanut yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Olen ollut jopa ensimmäisiä sen puolesta puhujia kunnassamme. Se mistä olin erimieltä Sote /Helli hankkeessa oli hallinto, aikataulutus ja organisaatio.

Se, että Hellin hallinnosta jätettiin luottamushenkilöt pois, oli askel poispäin kunnallisesta demokratiasta ja askel virkamies byrokratian suuntaan. Minusta kuntalaisten verorahoilla tuotetuista palveluista pitäisi päättää kuntalaisten valitsemat luottamushenkilöt. Olenkohan vanhanaikainen?

Liian nopeaksi epäilty aikataulutus on osoittautunut oikeaksi. Lupaukset että palvelut jatkossa saadaan mistä tahansa alueen kunnasta, eivät ole vielä toteutuneet, koska kuulemma laskutus ei toimi tai ainakin se sanotaan syyksi toimimattomuuteen. Laskutus ei kuulemma toimi muutenkaan vielä kunnolla ja se saattaa vielä aiheuttaa suuria ongelmia palveluiden käyttäjille kun monen kuukauden laskut tulevat kerralla jollekin pieni tuloiselle. Tästä on turha syyttää Tilikettä (kuntatilitoimistoa), toimivuus olisi pitänyt varmistaa ennen toiminnan aloittamista (kenen vastuulla sekin oli?).

Organisaation ylin johto muodostuu liikelaitoksen johtajasta ja –johtokunnasta. Johtokunta on niin sanottu ammattijohtokunta eli siihen ei voinut valita luottamushenkilöitä. Miten sitten on ammattilaisuuden kanssa? Siinä olevat henkilöt ovat varmasti hyviä ja asiansa osaavia henkilöitä, mutta missä on lääketieteellisen puolen jäsenet? Lääketieteellinen puoli on Hellin budjetista 15 – 20 milj.€, (erikoissairaanhoito ja terveyskeskus lääkärien vastaanotto). Miksi on kokonaan ”unohdettu” lääkärit ammattijohtokunnasta? Anteeksiantamatonta toimintaa. Tämän ”unohduksen” seuraukset näkyvät jo, eivätkä ne ole positiivisia näkymiä.

Hellin alempi johto on organisoitu palvelun saajien iän mukaan: Lasten ja nuorten, aikuisväestön- ja vanhusväestöntoimiala. En ole vielä löytänyt tästä jaottelusta sitä punaista lankaa, miksi noin on tehty. (En tiedä miten ja kuka hoitaa jos samasta perheestä lapsi, äiti ja isoäiti sairastuvat yhtä aikaa esim. flunssaan ja menevät samalla kyydillä terveyskeskukseen).
Eikö olisi ollut mielekkäämpää tehdä tuo jaottelu palveluiden mukaan: Terveys- ja sairaanhoito toimiala, sosiaalitoimiala, vanhuspalvelu toimiala ja päivähoito toimiala? Minusta se olisi paljon selkeämpi ja toimivampi.
Tämä nykyinen jako aiheuttaa tarpeetonta sekaannusta niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin kannalta. Lisäksi se on aiheuttanut täysin tarpeetonta työntekijöiden ja esimiesten sukkulointia kuntakeskusten välillä. Autossa oloaika on pois siitä ajasta johon ko. henkilö on palkattu. Laskin noin hintana, että 60 km ajomatka työaikana maksaa noin 50€ kilometrikorvauksena ja palkka kuluina. Ei siis ihme, että Hellin johtaja ilmoitti kuukauden päästä toiminnan aloittamisesta, että talousarvio on ylittymässä. Siis se talousarvio jota hän itse on ollut tekemässä.

Minä olen saanut lukuisia yhteydenottoja niin työntekijöiltä kuin vielä lukuisempia vihaisilta asiakkailta. Niistä päätellen Hellin toiminta ei ole (vielä?) kunnossa.

Tilaaja lautakunnan koulutus tilaisuudessa joku sanoi, että lautakunnan tärkein tehtävä on Hellin toiminnan tukeminen. Olen samaa mieltä. Paras tapa tukea Helliä on epäkohtien esiin nostaminen ja niiden pikainen korjaaminen aina koko epäonnistunutta organisaatiota myöten.