keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Keski-Karjalan ehdokkaat osa II

Seuravana on vuorossa Kiteen ja Tohmajärven ehdokkaita, jotka ovat liian tuntemattomia tai liian tunnettuja jotta heillä olisi mahdollisuuksia kansanedustajiksi.

Rouvinen Auvo, kirvesmies, kolumnisti Kitee on minulle jokseenkin tuntematon, hyviä juttuja kirjoittava älykkö. Hänessä ehkä olisi kansanedustaja ainesta, mutta koska Vasemmistoliitto ei saa ilman vaaliliittoa edustajaansa läpi joten hänestä ei tule kansanedustajaa.

Ehrukainen Reima, metsuri Tohmajärvi on minulle täysin tuntematon henkilö ja lienee myös muillekin äänestäjille ja koska hän on Vasemmistoliiton listalla ehdolla niin hänellä on sama kohtalo kuin Auvo Rouvisella.

Riikonen Olli, kunnanjohtaja Tohmajärvi on minulle ja kaikille Keski-Karjalaisille äänestäjille liian tuttu henkilö jotta hänestä voisi tulla Arkadianmäen mannekiinia. Kaikilla seutukuntamme äänestäjillä on tiedossa, että Olli on ollut totaalisesti pieleen menneen Helli- liikelaitoksen siittäjä ja pihtisynnyttäjä. Ollin viimeisetkin kannattajat lienevät kaikonneet juuri julki tulleen Hellin, koko Keski-Karjalaa järkyttävän, tilinpäätöksen myötä.

Simonen Ritva, lähihoitaja, ravitsemistyöntekijä Tohmajärvi. Ritva on omalla kannattaja yhdistyksen listalla kansanedustaja ehdokkaana, vaikka hän on demari valtuutettu. Minulla ei ole tietoa miksi hän ei halunnut asettua demareiden listalle ja sitä kautta yrittää päästä jäsenäänestyksen kautta demareiden ehdokkaaksi. Nyt hänellä ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia kansanedustajaksi.

Siinäpä nämä tämän kertaiset ehdokkaat, ensi kerralla sitten lisää...


.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Ollia ei pidä yksin syyllistää Hellistä. Kyllä sen luomuksen ovat aikanaan hyväksyneet kaikkien K-K kuntien luottamuselimet, sekä virkamiesjohtajat. Enemmän kertoo se, että henkilö ei kykene yhteistyöhön, neuvotteluihin, tunnustamaan tehtyjä virheitä tai hakemaan kompromissejä. Tuollaisia oman asian ajajia edustuksellinen demokratia ei kaipaa. Arkadianmäki kaipaa kansan edustajia, ei itsensä tai puoluekurin edustajia. Sama pätee kuntapolitiikkaakin.