Uuden Kiteen valtuusto on taipaleensa ensimmäisinä
aikoina ottanut tavakseen äänestää ahkerasti, eikä se tee poikkeusta
tulevassa budjettikokouksessaankaan.
Valtuutettu Matti Kosonen (sd.) pitää kiinni
Kesälahden terveyskeskuksen yhteyteen suunnitellusta tehostetun
palveluasumisen yksiköstä, jonka rakentamiseen kaupungin pitäisi
varautua talousarviossaan.
Osaston rakentamisesta päätti jo Kesälahden
valtuusto viimeisessä kokouksessaan, mutta Kiteen hallinnossa
rakentaminen on haluttu perua, eikä kaupunginhallitus
talousarvioesityksessään varaa uusien hoitopaikkojen rakentamiseen
rahaa.
Kososen johtama tekninen lautakunta on pitäytynyt
uuden osaston rakentamisen suunnitelmissa pitkin vuotta. Lautakunta on
halunnut noudattaa Kesälahden valtuuston päätöstä ja
kuntaliitossopimusta.
Matti Kososen mielestä ostopalvelun varaan ei tehostetussa palveluasumisessa pitäisi jäädä.
Miksi ei?
Ensinnäkin Kosonen pitää tärkeänä, että
lisärakentaminen tapahtuu samassa yhteydessä kun Kesälahden
terveyskeskuksen tiloja muutenkin saneerataan.
– Myöhemmin rakentaminen tulee kalliimmaksi. Kyse
on miljoonan investoinnista, joka hyödyttää kaupunkia ainakin 20 vuotta
eteenpäin.
Ostopalveluina kaupunki joutuu maksamaan
tehostetusta palveluasumisesta kuudesta seitsemään miljoonaa euroa
vuosittain. Sitä taustaa vasten omien paikkojen rakentaminen ei vaikuta
kalliilta ratkaisulta.
– Ostopalveluissa hinnat kohoavat kuuden prosentin
vuosivauhdilla. Jo nyt Kitee ostaa yli puolet tehostetun palveluasumisen
paikoista ulkoa.
Kosonen on huolissaan erityisesti sen vuoksi, että
kilpailu ei kyseisellä alalla toimi. Käytännössä tarjouksen voivat
jättää vain ne toimijat, jotka jo ennestään ovat markkinoilla. Tämä
nostaa hintoja.
Kokenut kuntapäättäjä näkee ostopalvelun kunnan
omaa tuotantoa täydentävänä, mutta sen varaan ei pitäisi nojata
kokonaan. Edelleen hän näkee useita syitä, joiden vuoksi kaupungin oma
tehostetun palveluasumisen yksikkö olisi Kesälahden oloissa
ostopalvelua edullisempi vaihtoehto.
– Syntyisi synergiaetuja vuodeosaston ja koko
terveyskeskuksen kanssa. Näitä etuja olisi esimerkiksi henkilökunnan
käyttämisessä, vaatehuollossa ja keittiön toiminnoissa. Sosiaalitilojen
käyttöaste nousisi ja kaukolämpö- sekä sähköliittymät
olisivat terveyskeskuksen kanssa yhteiset, Kosonen luettelee.
Oman osaston rakentaminen on paitsi järkevää, myös tärkeää sen vuoksi, että kuntaliitossopimusta pitäisi noudattaa.
Tehostetun palveluasumisen osastosta sovittiin
kuntaliitosneuvotteluissa suullisesti, mutta asiasta on dokumenttiakin
kuntaliitosselvityksessä, jossa todetaan, että saneeraus tapahtuu
suunnittelutyöryhmän suunnitelman mukaisesti.
Yhdistymishallitus ei jostain syystä
suunnittelutyöryhmän suunnitelmaa käsitellyt ja sen vuoksi Kesälahden
valtuusto otti asian esityslistalleen, vaikka investointipäätökset
tuossa vaiheessa jo kuuluivat yhdistymishallituksen päätäntävaltaan.
Kosonen arvelee, että Kesälahden valtuuston päätös pitäisi, vaikka se vietäisiin hallinto-oikeuden käsittelyyn.
Tehostetun palveluasumisen rakentamisen ongelmat
eivät ole ainoa pettymys, jonka kesälahtelaiset ovat kiteeläisinä
kokeneet. Kosonen luettelee nopeaan tahtiin reilut puolenkymmentä
isompaa ja pienempää asiaa, jotka eivät ole menneet sovitusti.
Uukuniemeläisten oppilaiden kohtelu on sitä raskaampaa sarjaa
pitämättömien sopimusten listalla.
Sopimuksen sorvaamisessa mukana ollut tunnustaa,
että tämäkin kohta olisi pitänyt kirjata sopimukseen selkeämmin ilman
tulkinnan varoja.
Villalan koulun lakkauttamissuunnitelmasta Kosonen
ennustaa äänestystä budjettivaltuustoon, mutta kyseistä asiaa hän ei
pidä isona kysymyksenä, koska oppilaiden puuttuessa koulun toiminta
loppuisi lähivuosina muutenkin.
– Merkittävin kysymys on kuitenkin kaupungin talous.
Kosonen sanoo, että hän ei uskonut esitettyjä
optimistisia lukuja liitoksen suunnitteluvaiheessa ja todellisuus on
osoittautunutkin hyvin karvaaksi. Kaupungilla on nyt 13 miljoonan euron
alijäämä, vaikka alijäämän piti kuluvana vuonna supistua
alle kahdeksan miljoonan ja kääntyä plussalle vielä suunnittelukauden
kuluessa.
Pitkän kokemuksen omaava kuntapäättäjä opastaa,
että taloutta ei saada kuntoon vippaskonsteilla vaan ainoastaan
pitkäaikaisella määrätietoisella työllä.
– On asetettava ensin päämäärä ja etsittävä keinot sen saavuttamiseen.
Hyvään talouden hoitoon kuuluu muun muassa harkinta
siitä, mitä kannattaa ostaa ulkoa ja mitä tehdä kaupungin omana työnä.
Hintoja vertailtaessa tulisi ennakoida myös tulevaa, eikä tuijottaa
pelkästään päivän hintaan. Ulkoistamisessa kaupunki
ei saa joutua loukkuun, jossa se joutuu ostamaan palvelua ilman
todellista kilpailutusta.
Ensi vuoden talousarvioehdotusta Kosonen pitää
melko realistisena, tosin vieläkin suunnitelmissa on noin puolen
miljoonan verran säästöjä, jotka voivat toteutua jos hyvin käy, mutta
voivat jäädä toteutumattakin.
Esimerkiksi tekninen lautakunta odottaa säästöjä
kiinteistöjen myynnistä, vaikka myynti ei kuulu sen toimialaan.
Yhtälailla epävarmaa on sosiaalipuolen säästöt laitospaikkoja
vähentämällä, koska todennäköisesti toimenpide kasvattaa kuluja
tehostetussa palveluasumisessa ja erikoissairaanhoidossa.
Toteutunutta kuntaliitosta Matti Kosonen ei halua
nähdä pelkästään ikävässä valossa. Joissakin tapauksissa kuntalaiset
ovat syyttäneet kuntaliitosta sellaisistakin asioista, joilla ei ole
mitään tekemistä kuntaliitoksen kanssa, näin esimerkiksi
taannoisissa jätehuoltoon liittyvissä muutoksissa.
Toivoa tulevaan antaa uuden kaupunginjohtajan
valinta, joka Matti Kososen mielestä osui nappiin. Viimeinkin talouteen
vaikuttavista kysymyksistä on pystytty käymään aitoa keskustelua.
– Uskon Eeva-Liisa Auvisen saavan Kiteen talouden kuntoon, mutta mikä on sen hinta kesälahtelaisille?